Voi paska. Ihan tosissaan mitä helvettiä mä teen? En tosiaan tiedä. Mokailen kokoajan vain pahemmin, tiedostan sen itsekin. Hävettää, ottaa päähän, kaduttaa.
Mulla on uusi mies kierroksessa ja samalla pidän vanhaa liekkiä yllä, vaikkei ollut edes tarkoitus. Miten tää aina menee näin?
Mä haluaisin olla lapsen kanssa kotona, ihan rauhassa ilman mitään mieskuvioita ja sitten jostain yhtäkkiä hyökkää oikein joukko miehiä paljastamaan tunteensa mua kohtaan. Mitä tää on? En tiennyt että köyhät yksinhuoltajat on näin kuumaa kamaa.
Maiseman vaihto tuntuu kokoajan paremmalta ratkaisulta, mutten ole varma onko musta siihen. Aika näyttää, onneksi ei ole kiire tehdä päätöksiä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti