Mä olen ostettavissa. Mulle voi tehdä kuinka pahasti tahansa, kunhan osaa miellyttää minua sen jälkeen. Mua on hakattu, petetty, raiskattu. Mulle on sanottu ilkeästi, mun itsetunto on poljettu maahan ja kaikki paska tehty monesti uudelleen. Mulla on pitkä pinna. Mä otan paljon paskaa niskaan, ennen kuin sanon, että voit painua vittuun mun elämästäni. Ja vielä senkin jälkeen mä paska annan anteeksi, kunhan vain osataan pyytää.
Kimppu kukkia ja suklaalevy, elokuvalippuja ja aneleva katse ja mä tyhmä annan "vielä yhden" mahdollisuuden. Kymmenennes "vielä yksi" peräkkäin. Näin oli Tommin kanssa aikoinaan, kunnes mä lennosta vaihdoin Lauriin olettaen saavani paremman ja näin on nyt myös Laurin kanssa. Nyt mä vain odotan sitä lentoa uuden miehen luo.
Mä en tahdo miestä. Ollenkaan. Mä en vain osaa olla yksin.
Säälittävä minä.
Etkö sä tyttö rukka tajua, että miehet käyttää sua vain hyväkseen? Miksi annat kohdella itseäsi huonosti? Nyt viimeistään olisi aika ottaa etäisyyttä kaikkiin miehiin, olivatpa uusia tai vanhoja ja keskittyä vain lapsen odotukseen ja itsestäsi huolehtimiseen.
VastaaPoistaHyvä, että tunnistat kaavan. Mutta valitettavasti tuokaan ei poista sitä, että kaikesta tästä olet oikeasti vastuussa sinä itse. Pohdithan, miksi olet riippuvainen tästä uhriasemastasi? Ihminen ei useita saati kymmeniä kertoja palaa samaan vahingolliseen tilanteeseen, ellei oikeastaan kieroutuneella tavalla nauti siitä. Sinä selkeästi nautit, kun saat olla uhri ja poloinen tyttörukka, jonka päätä pitää silittää. Säälisin sinua, mutta totta puhuen enemmän vain halveksin. Mutta siitäkin sinä ehkä tykkäät? Tarkoittaako se sitä, että itse asiassa vihaat itse itseäsi eniten, ja siksi et mielestäsi ansaitse onnea? Paras ruveta ansaitsemaan, onnellinen äiti on paras äiti. :)
VastaaPoistaT. Se anonyymi, joka muutama postaus takaperin ennusti ettet pysy erossa Laurista, ja joka pettyneenä huomaa olleensa oikeassa.
Vielä muistutuksena, viikko sitten julistit näin:
VastaaPoista"Lyön oven kiinni perässäni enkä palaa enää koskaan. Niin monesti mä olen tehnyt sen virheen, mutta en enää."
Oletko laskenut, kuinka monta kertaa olet blogissasi uhonnut tähän tyyliin, Tommista tai Laurista? Ei taida 20 riittää. Olet vain niin naurettava. :D Ryhdistäydy nyt, aikuinen ihminen. Jos et sitä tee, niin onnea vaan lapsellesi. Kun hän teini-iässä peittelee viiltojälkiä ranteissaan, tiedät tasan ketä syyttää. Ja ei, se joku ei ole Lauri.