Sivut

tiistai 6. toukokuuta 2014

Mä rukoilen, että aika vois saada sinut pian palaamaan

Pakko päästä pois. Seinät kaatuu niskaan, kellon tikitys räjäyttää pään. Tahdon Laurin viereen. Tahdon heti. Puen lenkkivaatteet päälle ja romahdan lattialle. En mä jaksakaan. Täytyis tehdä koulujuttuja. En mä pysty. En mä osaa.

Sairaalasta tulee kirje. Mä olen sairas. Pitäis syödä. Ei jaksa kokata. Puhelimessa on viesti. Tommi. Kysyy kuulumisia. En vastaa.

Äänet kaikuu korvissa. Ovikello soi. Kukaan ei kuitenkaan oo oven takana. Ehkei se edes soinut. Pyörryttää. Kaadun.

Lauri soittaa. Tykkää musta kuulemma hirveesti. Hirvee. Hirvee mä olenkin. Musiikkia. Pakko kuunnella jotain. Ei tuu mitään mieleen. Suomipopin soittolista, en mä koskaan kuuntele suomipoppia. Saa luvan kelvata. Ihan mitä vaan, kunhan ei hiljaista.

Analysoi. Enkä analysoi. Koulujutut saa olla, mä en osaa. Pitäis vastata sähköposteihin. En osaa. En löydä sanoja. Ei oo ajatuksia. Tai on. Liikaa. Sekoja.

🌻🌀🌞

Sydän lyö liian kovaa. Unohdan hengittää. Pyörryttää. Tahdon pois. Tahdon edes ulos. Mut ei kukaan tuu mun kanssa. En mä voi mennä yksin. Ihmiset tuijottaa. Mua alkais vaan ahdistaa vielä enemmän. Tai en mä tiedä voiko tää mennä tän pahemmaks.

Väsyttää. Itkettää. Tuliskohan Lauri, jos mä pyytäisin? Ei se tulis. Vastahan se oli täällä. Enkä mä tahdo ahdistaa sitä mun pahoilla fiiliksillä. Kyllä tää tästä. Tuntuu jo nyt paremmalta. Täytyy vaan nukkua. Ja toivoa, että ehkä mä heräisin jonakin muuna. Tai en ollenkaan.

18 kommenttia:

  1. Vaikuttaa paniikkihäiriöltä. (Mitä mä sanoinkaan tässä vähän aikaa sitten omien diagnoosien tekemisestä, heh.) Mut tosi pahalta tuntuu, jos nuori ihminen toivoo, ettei heräisi ollenkaan... Ada kulta, oon sanonut tän ennenkin, mut toistanpa vielä itseäni: Sulla on elämä edessäsi ja se tulee vielä muuttumaan paremmaksi. Sun pitää vaan ruveta ajattelemaan enemmän sitä, mikä on sulle itsellesi hyväksi. (Tervettä itsekkyyttä, nääs) Tiedän, että asioiden pohtiminen voi tuntua mahdottomalta yksin ja just siksi pyydänkin: Mee sinne kuraattorille tai jonnekin saamaan apua ja tukea, sillä sä tarviit mun mielestä sitä, pliis! Uskon, että omien asioiden puhuminen ulkopuolisille on ensin vaikeaa, mutta kunhan saisit asian alulle, olisi jatko varmasti helpompaa. Kun sä työstät mieltäsi vaivaavat asiat pois ammattilaisen kanssa, susta kasvaa vahva, positiivisemmin tulevaisuuteen suhtautuva ihminen. (Tän ei edelleenkään ole tarkoitus olla painostusta, musta vaan tuntuu tosi kurjalta, kun oot välillä niin toivoton.) Jaksuja <3
    "vanhus"

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paniikkihäiriöönkin tämä täsmäisi joo, ihan hullu olo vieläkin. Kyllä mä nyt ihan tosissani mietin sitä kuraattoria. Mä tahdon kyllä sinne, mutten vain tahdo varata aikaa. Enkä tiedä uskallanko kuitenkaan sanoa siellä yhtään mitään. Katsotaan, katsotaan.

      Kyllä tästä hengissä selvitään, kai.
      Kiitos <3

      Poista
  2. eiks sulla vanha pieru oo muuta tekemistä, ku stalkata adan blogia? oot nolo ja hirvee myötähäpeä aina sun kommenteista. luuletko olevas viä nuori, ku tuut kirjottelee noita sun mukajärkeviä kommentteja. surkuhupaisaa ja tulee aina awkward olo sun kommenteista. sä et varmaan oo ees töissä, ku täällä roikut 24/7.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö sulla oo muuta tekemistä kuin puuttua muiden asioihin? Melko köyhää saa sunkin elämäs olla, jos tosiaan saat jotain nautintoa tuosta. Nyt oli kyllä ylivoimaisesti blogin historian ala-arvoisin kommentti!

      Mä oon tosi iloinen, että mulle kommentoidaan ja mun blogia seurataan, eikä kenekään lukijan aktiivisuus tai kommentit pitäis olla toisilta pois. Ja sitäpaitsi, mikähän ihme tuossa kommentissa oli "awkward"? Itsepä roikut täällä stalkkaamassa myös, joten jättäisin arvostelun jollekin ihan mulle.

      Peace.

      Poista
  3. Mun elämä on kyl sisältörikkaampaa, ku sun sekopää elämäs. Mä käyn töissä ja saan palkkaa. Oon kihloissa ja mulla on omistusasunto. Enkä roiku jossain paskassa luuserimiehessä ja anna sen kohdella mua, ku saastaa. Mulla on sentäs itsekunnioitus tallella, enkä oo kenenkään kynnysmattona, niinku sä. Sulla on päässä vikaa ja sun suhde Laurin kans on sairas ja kaikkea muuta, ku normaali. Kaks hullua yhdessä. <3 Ja ei, en mä stalkkaa sua. Oon vaan sattunu aina vilkaseen noita kommentteja, mä en aina edes lue niitä. Riittää, et huomaan kuka sen on kirjottanu. Ja sitenniin awkward, ku toi vanhan kääkkä luulee olevansa joku terapeutti, et se osaa muka auttaa niinku ammattilainen. Sanonpa vaan, et lol. Mä saan kuule mun nautinnon ihan jostain muualta. :D Ajattelin vaan kertoa mielipiteeni, suomi on vapaa maa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. noista sun ''saavutuksista'' päätellen sulla vois olla vähä enemmänkin ikää, mutta silti käyttäydyt ku juuri yläasteeltä päässyt uhmaikäinen teini :D hävettää sun puolesta!
      jos sulla menee elämässä hyvin, niin helvetin hieno juttu, mutta ei sun tartte silti käydä täällä haukkumassa ja arvostelemassa muita.

      ehkä sä jonain päivänä otat sen pääs pois perseestäs, ja tajuat kuinka idioottimaisesti käyttäydyt. :)

      Poista
    2. uh, meillä on täällä erittäin kypsä nyymi. Sanonpa vaan, et lol.

      Poista
    3. Tän nyymin kommentit tosiaan tais päästä blogin naurettavimpiin :D

      Poista
  4. Joo, tää vanha kääkkä ei väitä millään tavalla olevansa mikään terapeutti:) Itse asiassa oon töissä ihan toisenlaisella alalla. Pahoittelen, jos oon aiheuttanut joillekin pahaa mieltä kommenteillani.
    "vanhus"

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näköjään olet onnistunut jonkun mielen pahoittamaan, mutta mulle sun kommentit ovat olleet iso tsemppi. Kiitos niistä! Mä tosiaan toivon, ettei tää paskamyrsky vaikuta sun kommentointiin mitenkään :)

      Poista
  5. Jestas, kylläpä on ollu taas anonyymi vauhdissa. Hauska huomata että on oikeesti olemassa näitä ihmisiä, joitten peppua kutittelee hirveesti tuntemattomien ihmisten blogipostaukset, ja heille kirjoitetut tsemppaukset :D Mukava kuulla että anonyymi on tyytyväinen elämäänsä, kannattaakin varmaan siis jatkaa siellä oman elämänsä puolella jos tuntemattomien elämästä lukeminen aiheuttaa liikaa mielipahaa ja ahdistusta. Ite ainakin arvostan kovasti sekä Adan rohkeutta kertoa asioista kaunistelematta että tämän "vanhan pierun" empatiakykyä ja halua auttaa. No, kukin tavallaan... Rauhaa ja rakkautta vaan kaikille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista :)

      Kiva huomata, etten ole ainoa, joka ei tosiaan voinut käsittää noita kommentteja...

      Poista
  6. Sinä päivänä kun kuulkaa vanhemmat naiset lakkaavat antamasta neuvoja nuoremmille, helvetti jäätyy ja se maailmassa ihan oiekin, sitten, se.

    Aina saa lukea, miten nainen on naiselle susi ja kalvetaan toisiamme ja mitä lie, tässä sentään näkyy se toinen, oikeA PUOLI:naiset, kaikenikäiset, edes pyrkii tukemaan toisiaan.

    Ikävä, että joukkoon joutuu aina muutama mätämuna, joka pilaa kaikkien maineen rehentelyillään. Kiva, että nyt menee kivasti ja on oikein omistusasunto. Sitten, jos joskus meneekin toisin, muistanet hyvin, miksi sulla ei oikein olekaan ketään kaveria. Eihän sun kaverit nääs varmaan luuserista puuttää. Siis tarkoitin, "kaverit".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mitä vittua sä selität? :D Mä oon ystävä mun ystäville. Tuen niitä, autan, neuvon, oon olkapää. En mä MUN ystäville ole vittupää. Luuleksä, et mä oon tällanen kaikille? En todellakaan. Mun läheisille oon kiltti. Tuu puhuun sit, ku tiedät musta jotain hani. <3

      Poista
    2. "Tuu puhuun sit, kun tiedät musta jotain hani."

      Hahahaha nauran. Samaa sanoisin sulle. Tuu puhumaan sit, kun tiedät musta jotain. Luuletko sä tosiaan, että tää blogi on koko mun elämä? Luuletko sä, että sä tunnet mut? Et tosiaan. Sä et tiedä asioista paskaakaan. Ja aiempiin kommentteihisi viitaten, joo, sulla on oikeus mielipiteeseen. Mut sulla ei ole mitään helvetin oikeutta mennä henkilökohtaisuuksiin. Sä et tunne mua ihmisenä, sä et tiedä musta yhtään mitään.
      "Sulla on päässä vikaa"
      "Sun sekopää elämäs"
      Mitähän helvettiä?

      Ei taida sielläkään päässä olla ihan kaikki kortit pakassa. Huhhuh.

      Joo, mä en puutu tähän tämän enempää, oo nyt vaan hiljaa, jooko? Ketään ei ihan tosissaan kiinnosta sun mielipitees, koska sä et osaa niitä edes asiallisesti esittää, vaan koko sun asias perustuu siihen, että sä haukut niin mua, kuin mun lukijoitakin.

      Rehellisesti sanottuna mä säälin sua. Täytyy sun elämässäkin tosiaan olla jotain pahasti vialla, kun sä nautit siitä, että saat netissä vittuilla muille. Mä toivon, että sä nautit siitä omistusasunnostas ja helvetin hienosta parisuhteestas, onnea vaan loppu elämään. Anna mun elää mun elämääni ja elä sä omaas. Mä en kaipaa sun neuvojas.

      ---

      Ja ihan näin yleisesti, ei vain sulle kohdistettuna. Mä osaan ottaa vastaan kritiikkiä. Mä siedän negatiivisia kommentteja melko hyvin ja yritän aina ymmärtää sen toisen osapuolen näkökulman. On kuitenkin yks asia, mitä mä en siedä. Sitä, että mennään henkilökohtaisuuksiin ja jauhetaan paskaa asioista, mistä ei tiedetä yhtään mitään.

      En voi sanoin kuvailla sitä, kuinka paljon mun päässä kiehuu tällä hetkellä. Ja mä toivon, että tää kyseinen anonyymi saa siitä sen kaipaamansa nautinnon.

      Tää asia on nyt mun osalta tässä, mä en jaksa miettiä tällaista paskaa enää. Anteeks suora kielenkäyttö, en vain voinut suodattaa mun ajatuksia enää.

      Poista
    3. Voi vittu sä oot tyhmä. Oikeesti. Sua tyhmempää ihmistä saa taas vähän aikaa hakea. Mä en ole missään vaiheessa sanonut tuntevani sua vitun vajakki. Kaikki noi mun sanomiset perustuu siihen mitä sä olet kertonut. Ja rehellisesti hei: Nää sun Lauri jutut koostuu 90% siitä kuinka Lauri on suurimman osan ajasta kusipää. Se riittää mulle ja sen perusteella sanon kaikki asiat.

      Kyllä mulla on kaikki ihan hyvin, kiitos vaan kysymästä. Sä ite leimaat mut heti vajaaks, ku uskallan sanoa sun blogissa jotain muuta, ku kehuja. Mä nyt vaan satun olemaan tällanen. Kärkäs ja vittumainen ihminen. Mä annan kuule palaa, jos mua huvittaa. Se ei tarkota, et ihminen olis sekasin. Mut sä taas oot iteki sitä mieltä, et sinä itse et ole normaali.

      Ei mua tarvi sääliä. :D Mulla on kaikki hyvin. Paremmin, ku sulla. Mä rakastan mun elämää ja perhettä. En mä sua neuvo. Mitä vittua nyt taas? Kommentoin sun luuserimiestäs suurimmilta osin. Jatka toki paskassa suhteessa. Ei oo mun ongelmani, lol.

      Mitä muka vittuilin? Pistin vaan faktaa pöytään Laurista. Luuseri mikä luuseri ja sä otat avosylin vastaan kaiken sen paskan mitä se työntää sulle. Ei se sillon ole vittuilua, vaan totuuden kertomista päin sun naamaa.


      Ja tottakai nautin. :D Sulla ei sellaseen oo edes varaa, ku asut jossain kämäsessä yksiössä. Jatkuvasti jääkaapissa pelkkä valo. Ainoa valo sun elämässä on luuserimies sekä alkoholi ja pillerit sekaisin. Hieno elämä juu kertakaikkiaan.

      Poista
  7. Ihana Ada, ihana vanhus.

    Kiukkuperse anonyymi, voi jumalauta :D Näytähän mulle se 17-vuotias opiskelija, joka asuu omassa omistusasunnossa :D

    On mullakin omakotitalo, koiria, autoja, mies ja lapsikin, mutta jos mä oon ihmisenä täys persläpi, niin ei ne mua pelasta! Kulissi kestää aikansa, mutta ei kukaan oo niin ääliö, et uskois tän onnen kestävän ikuisesti. Autot ruostuu, miehelle tulee erektiohäiriö, lapsella todetaan parantumaton sairaus, koirat kuolee, talo palaa... Ja kappas kun eräänä päivänä mun lintukoto onkin haihtunu savuna ilmaan, kukas mä sitten olen ja mitäs mä sitten teen?!

    Ei se ole heikkoutta, että myöntää jos menee huonosti. Ja Ada on monta kertaa sanonut, että on parempi olla Laurin kanssa, kuin olla ihan yksin, ilman ketään missään. Sitä ei pystytä käsittämään me, jotka ei tiedetä yksinäisyydestä mitään. Eikä se Lauri voi olla ihan läpimätä. Et varmaan säkää oo. Ja jos kovin ärsyttää, että Ada jakaa täällä meille palasen elämästään, niin ei sitä ole pakko lukea. Puhumattakaan kommentoida ilman mitään todellista asiasisältöä.

    Mut helppohan mun on tässä päätäni aukoa, kun oon niin saatanan täydellinen! :)

    Kiitos ja anteeksi Ada ♡

    VastaaPoista