Vuoden viimeinen vuorokausi starttaa, viimeiset tunnit tikittävät kellossa. Mä selvisin tästäkin vuodesta hengissä. Tik tak tik tak.
Ensiyönä on jo 2015. Viistoista. Viis-vitun-toista. Mä muistan vieläkin, kun vaihtui 2010. Tuntuu eiliseltä, on oikeasti jo viiden vuoden takana.
Mitä mä teen tällä elämällä? Mun vieressäni makaa sammunut mies ja mä itse pohdin, millä napilla sitä nukahtaisi tänään. Milloin tästä tuli tällaista?
Mitähän sitä lupais uudeks vuodeksi... Kenties vähempi sekoilu olisi järkevää, mutta en mä sitten tiedä jääkö se vain lupauksen tasolle.
Miks tän täytyy olla näin helvetin vaikeeta?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti