Johonkin se vaan tämäkin viikko katos. En mä oikein tiedä mitä mä olen koko viikon tehnyt, mutta niin se aika vain kului. Huomenna Lauri tulee kotiin ja mä voin olla aidosti onnellinen taas. Vaikka ei tää päiväkään kyllä hassumpi ollut. Mä olen viime aikoina kuitenkin ottanut kamalasti stressiä Tommista ja meidän tän hetkisestä tilanteesta. Mut eiköhän kaikki järjesty ajan kanssa, ainakin mä toivon niin.
Tänään mä olen yrittänyt vähentää mun lääkitystä ja sen kyllä huomaa. Otsikko viittaa tähän. Ajatus ei kulje, jalat ja kädet tärisee ja oksettaa. Voin vain kuvitella miltä musta tuntuu, kun mun täytyy lopettaa lääkkeet kokonaan...
Mulla ei nyt oikein oo mitään sanottavaa. Huomenna olis taas viikon positiivisten vuoro ja yritän kirjoittaa jotain juttua tässä valmiiks. Usein mä jo ajastan viikon positiiviset etukäteen teille, koska mä tuppaan perjantaisin aina tekemään jotain typerää, enkä ennätä koneelle ollenkaan.
Nyt kyllä tuntuu siltä, että on parempi lopettaa tämän päivän juttu tähän, ei tästä tuu yhtään mitään. Hengissä ollaan ja kaikki on ihan jees.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti