"Vesilinjalla mennään", hahahaha. Neljä kossu-vadelma-tiesmikä-drinkkiä tunnissa, sammun baaritiskille ja baarimikko soittaa Tommin hakemaan mua. Nyt se saatanan auto seisoo sitten baarin edessä ja mun on pakko hakea se ennen aamu kuutta pois sieltä. Muuten tulee parkkisakko ja voi voi.
Nyt mä makaan sängylläni kotona ja juon vettä pullosta. Pakko selvittää pää. Pakko. Oon sammumispisteessä, mut mä keskityn hereillä pysymiseen. Kirjoitan kokoajan väärin, kokoajan saa olla korjaamassa.
Huomenna soittaa nuorisotyöntekijä. Saa nähdä mitä se sanoo. Saa nähdä kuinka krapulassa mä olen. Niin monta päivää peräkkäin mä olen juonut, että saatan olla krapulassa vielä ylihuomennakin. Mut ylihuomenna on pakko skarpata, mä pääsen pois tästä kaupungista silloin. Kahdeksi päiväksi, jes! Silloin saattaa olla hiljaisempaa blogissa, jos en ehdi ajastaa mitään teille. Ehkä mä ehdin.
Lauri ei vastannut mulle tänäänkään. Mitenköhän sillä menee? Onkohan sillä kaikki hyvin? Rakastaakohan se mua vielä? Mua itkettää taas.
Ehkä mä vaan lopetan keskittymisen ja annan itselleni luvan sammua tähän. Se kuulostaa hyvältä. Pääsen edes hetkeksi pois tästä todellisuudesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti