Eikö hellittäisi hetkeksikään mieletön kierre?

Enhän mä nyt sitten tietenkään malttanut pitää näppejäni erossa blogista. Pakko mun on johonkin kirjoittaa, kun ajatukset tuntuvat räjäyttävän pään.

Eilisen sekoiluista mä en tahdo vielä tässä vaiheessa avautua sen enempää, kun en ole kenellekään niistä sanonut muutenkaan mitään. Mietin nyt yksikseni mitä teen asioiden kanssa ja mitä haluan elämältä, ennen kuin tulen vuodattamaan kaiken tänne. Enkä tosiaan vielä ole siinä mielentilassa, että olisin valmis ottamaan vastaan kaiken sen kritiikin, jota täällä tulisin saamaan. Kyllä mä kuitenkin teille tulen kertomaan tässä lähipäivien aikana, että missän mennään. Mikään ei ole sen ärsyttävämpää, kuin vihjailu ja kertomatta jättäminen.

Kerrottakoon nyt sitten tässä vaiheessa kuitenkin sen verran eilisestä, että mä tosiaan lähdin sinne baariin, mutten yksin. Laurin kämpiltä mä tänään aamulla heräsin, mutta matka ja välietapit baarilta Laurille ovat vielä hieman kysymysmerkkiä minulle. Ja ne kohdat jotka muistan, voisin oikein mielelläni unohtaa. Ei siitä kuitenkaan sen enempää vielä, mun täytyy käydä nää asiat läpi yksin ensin.

Tämä ilta on taas ollut jotenkin harvinaisen tunteeton. Mä tiedostan sen tunteettomuuden tilan itsekin, mutten oikein osaa tehdä sille mitään. Olen kuitenkin tullut siihen lopputulokseen, että mä olen mielummin täysin tunteeton, kuin ahdistunut tai surullinen.

Äsken kun yritin jäsentää ajatuksiani päiväkirjaani, tulin kirjoittaneeksi melkein sivullisen yksittäisiä sanoja tämän hetkisestä elämästäni. Ihmisten nimiä, paikkojen nimiä, tunnetiloja ja asioita. Tavallaan todella ahdistavaa, mutta koin sen myös auttavan hahmottamaan elämäntilannettani ja asioita ympärilläni. Tämän kerroin ihan vain sen takia, että jos joku muukin tahtoo kokeilla!

Nyt mä taidan vielä kirjoittaa muutaman jutun luonnoksiin, kun näitä ajatuksia tuntuu tulevan vähän turhan tiuhaan tahtiin. Palaillaan mahdollisimman pian tarkempien yksityiskohtien kanssa!