Tää päivä on taas ollut pelkkää kamppailua. Sängystä ylös nouseminen oli tuskaa ja koulun ovet toivat mieleen lähinnä helvetin portit. Puolet kirjoista unohtui kotiin, maitolasi kaatui tarjottimelle ja niin edelleen. Teki kokoajan vain mieli mennä kotiin ja käpertyä peiton alle. Sinnikkäästi mä kuitenkin olin koko päivän koulussa. Kotiin päästyäni purskahdin kuitenkin itkuun heti, kun sain oven suljettua. Mä oon vaan niin lopussa.
Kuraattorin sairasloma jatkuu ensiviikolle, Lauri ei vastaa puhelimeen ja Tommin puhelin on suljettu. Mulla on vain valkoiset seinät ja tuhottomasti suklaata. Näillä mennään siis.
Voisin vaikkapa mennä pitkään suihkuun ja lääkitä itseni uneen sen jälkeen, mä en jaksa tätä maailmaa just nyt.
Hei Ada pitkästä aikaa taas! :) luin noita edellisen postauksen kommentteja ja minun on pakko kertoa oma mielipiteeni. Vaikka kyseisen anonyymin kommentit ovat turhankin suoria, ymmärrän niiden pointin. On tietysti väärin arvostella muita ja asiat voisi esittää järkevämmälläkin tavalla, mutta kyseinen anonyymi luultavasti (en ole varma..) halusi painaa päähäsi järkeä esimerkiksi Laurin tapauksesta. Olen aina pitänyt Laurin puolia, mutta oikeastaan uskoni on mennyt häneen. Tämän haluan siis sanoa ihan vinkkinä, vaikka itsehän tietysti pelastat itsesi tästä tilanteesta ja mietit. Lauri on selvästi oman etunsa tavoittelija. Hän haluaa kaiken itselleen. Ja helppoahan se on, kun on tuollainen tyttöystävä kuin sinä. Olet täydellinen: luotettava, käytännöllinen kiltti ja suvaitseva. Kaikkihan tuollaisen haluaisivat ja juuri se on se ongelma. Laurin on helppo kohdella sinua kuin kynnysmattoa, koska otat hänet aina takaisin. Neuvoni siis olisi että se on yhdestä kerrasta poikki. Tee Laurille selväksi mitä häneltä odotat ja mikä ei saa toistua. Esimerkiksi tyhjät lupaukset eivät. Ne murtavat sinut lopulta ja et enää arvosta itseäsi. Suojelet kovasti muita, mutta muista myös itsesi. Lauri ei saa kohdella sinua niin kuin huvittaa. Parempi olla yksin kuin huonossa seurassa.
VastaaPoistaEnkä sano tätä todellakaan mitenkään pahalla, haluaisin vain varoittaa. Tälläisiä tapauksia liian paljon valtaa ottavista poikaystävistä/ tyttöystävistä on nyt paljastunut paljon. Suojele itseäsi Ada!
Peace and love ihmiset en halua sanoa ketään vastaan, enkä usko teidänkään tahtovan. Tämän blogin tarkoitus ei ole haukkua ketään, vaan löytää se yhteys meidän välillemme ja auttaa Adaa. Kommentoikoon jos on asiaa ja jättäköön kommentoimatta jos ei ole.
Voimia Ada!<3
Bea
Moikka Bea, kiva kuulla sinustakin taas :)
PoistaMelko monen lukijan kanta Lauriin tuntuu muuttuneen viime aikoina, enkä ollenkaan ihmettele miksi. On kyllä ihan totta, että hän kohtelee minua huonosti ja moni muu olisi eronnut aikoja sitten. Kaikessa on kuitenkin se toinen puoli, joka ei blogiin asti pääse. Ne pienet arkiset jutut, joita ei niin useasti tule täällä kerrottua. Ymmärrän kyllä sen, että teidän on lukijoina toisinaan vaikeaa ymmärtää päätöksiäni, mutta viimekädessä teen kuitenkin valintani itse.
Tiedostan myös sen, etten arvosta itseäni tarpeeksi. Laitan aina itseni vasta toiselle sijalle, mutten vain voi sille mitään. Olen aina ollut sellainen.
Kiitos kommentistasi Bea, ymmärrän kyllä sinunkin ajatuksesi <3
Olen aikalailla samoilla linjoilla Bean kanssa. Mutta tiedän myös, ettei luopuminen ole helppoa. Mutta joskus vaan sattuu enemmän jäädä kuin luopua.
VastaaPoistaTiedän myös että varmasti jokainen blogisi lukija on tätä sanomaa sinulle toitottanut, mutta mieti tekeekö lauri sinut enemmän onnelliseksi vai surulliseksi? Sen jälkeen päätös on sinun käsissäsi.
Voimia rakas Ada!
- suvi
Olen miettinyt pääni puhki viime aikoina ja tullut siihen lopputulokseen, että vielä on parempi jäädä, kuin lähteä. Vielä Lauri tekee minut enemmän onnelliseksi, kuin surulliseksi. En tiedä mikä tilanne on seuraavan pettymyksen jälkeen, mutta nyt se ainakin on tämä. Ja sen takia annoin kaiken anteeksi vielä kerran.
PoistaKiitos Suvi <3