En koskaan ole lakannut rakastamasta Tommia, enkä usko koskaan lakkaavani. Rakkaus on kyllä vaihtanut muotoaan, suurentunut ja pienentynyt, muttei koskaan lakannut.
Ehkä minussa on jokin vika. En osaa tuntea, kuten normaalit ihmiset. Lauriakin minä rakastan ihan kamalasti, vaikka hän tekisi mitä.
Minä olen revitty mainos
Kaupungin lyhtypylväissä.
Sinä olet mies ilman
Käyttökelpoista sydäntä.
Sinä huudat viimeiset valheet suustasi
Ja nurkkaan pakenet.
Ja voi luoja miksi rakastan,
Rakastan sinua.
Ei se rakkaus häviä mitenkään yhtäkkiä, että yhtenä aamuna herää ja toteaa, että kappas, se on nyt loppu. Ja vaikka rakkaus loppuu, ei se tarkoita sitä, että voisi heti lakata välittämästä. Jokaisella on tietysti oma tapansa rakastaa, mutta perusasiat pysyy kaikilla samoina. Ehkä miesten ja naisten välillä on enemmän eroja, mutta ihan sama hassu tunne se on meillä kaikilla. Ja sitten saattaa olla, että kymmenen vuoden päästä rakastuu ihan hulluna ja miettii, ettei se nuorena tuntunut läheskään niin hienolta, tai että nuorena se tuntui paljon hienommalta.
VastaaPoistaRakkaus on samalla kovin rasittavaa, vaikka se onkin ihana juttu. Elämä olisi paljon helpompaa ilman näitä selittämättömiä tunteita, mutta eihän se semmoinen olisi elämää alkuunkaan. Onneksi kaikkea ei edes tarvitse ymmärtää.
Kivaa viikonloppua Ada <3
Rakkaus on rasittavaa tosiaan. Mutta en mä silti luopuisi siitä tunteesta, vaikka voisin.
PoistaKivaa viikonloppua myös sinulle <3
Koita jaksaa Ada <3
VastaaPoistaSinulle on haaste blogissani, käy vilkaisemassa kun kerkiät :)
Sekametelisoppa!
Kiitos haasteesta! Mä toteutan sen kyllä tässä lähipäiviä, varmasti huomenna :)
VastaaPoistaJa koitan jaksaa <3