Hyvää syntymäpäivää vaan, vitun paska

Eilen oli hiljaista. Mä olen täysi-ikäinen.

Mun täysi-ikäistymiseni kunniaksi mä löysin taas uuden tekstin, joka kertoo minusta. Ja tällä kerralla se on ihmiseltä, keneltä en koskaan sitä olisi osannut odottaa. Ihmiseltä, joka kehtaa kirjoittaa musta paskaa Suomi24:ssä kaiken sen jälkeen, mitä me ollaan yhdessä koettu.

"Jos mä nyt saisin sanoa mitä tahansa kenelle tahansa, mä tiedän mitä mä sanoisin ja kenelle. Mä sanoisin mun entiselle parhaalle ystävälle, mitä mä tosissani ajattelen siitä.
'Menisit panemaan sitä parhaan kaveris poikaystävää, ettei sun tarvitse jokaista blogitekstiäs omistaa sille ja kertoa blogissas, kuinka ihana se on. Menisit ja panisit sitä. Ei se mitään muuttais enää, kun te ootte jo vuoden nussinu kuitenkin.'
Niin mä sanoisin."

Ja tällä kerralla mä olin niin raivoissani, että mun oli pakko vastata. Hän ei kai koskaan kuvitellut mun näkevän tuota tekstiä, mutta mä en oo niin tyhmä, kuin hän luulee. 

"Kiitos kaikesta, katkera paska.

Aina tähän päivään asti luulin sun olevan hyvä ihminen. Mulle jäi hyvä kuva susta, kaipasin sua ja ajattelin, että ehkä vielä joku päivä...

Mut nyt. Nyt tunnen vain ja ainoastaan halveksuntaa. Luin kaiken mitä sä oot musta kirjottanu.

Olisit edes sanonu päin naamaa, etkä jauhanu paskaa mun selän takana.

Olisit nyt viel julkaissut facessa.

Kaiken sen jälkeen. En vaan millään olis uskonu sinusta. En ikinä.

Sä tiedät, mitä mä käyn läpi. Sä tiedät, miten vaikeita asioita nää on mulle. Aina sanoit ymmärtäväs, aina lohdutit ja kaikki se olikin vaan kaksnaamasta esittämistä. Sitäkö se koko kymmenen vuotta oli?

Vähän jäi nyt paska maku suuhun. En vaan ikinä olis uskonu susta.

Haista paska. Hyvästi."

Mä en voi sanoin kuvailla sitä tunnetta, joka mulla on. Montako kertaa mä olen kirjoittanut pahasti siitä ihmisestä täällä tai ylipäätään missään? En kertaakaan. Tämä teksti kertoo siitä ihmisestä. Samoin tämä ja tämä. Ja mitä mä niissä teksteissä sanon?

"Joka kerta kun näen kasvosi, muutama kyynel valuu poskelleni. Olen menettänyt niin monta ihmistä. Niin hirmu monta. Miksi sinutkin, miksi sinutkin rakas? "

"Jokainen aamu herätessäni katson, oletko laittanut viestiä. Sitten muistan, ettemme puhu enää. Jokainen ilta ennen valojen sammuttamista mietin, onko sinulla kaikki hyvin."

" Tiesin, että voin olla onnellinen vain tietäessäni, että sinä olet. Ja minun kanssani sinä et olisi. Minä vain revin sinua hitaasti kappaleiksi. Epäonneni tarttui sinuun ja haukkasi sinusta palasia. Tiesin, että sinun on aika mennä."

"Toivoin, että ymmärrät sen, mitä olet tehnyt minulle. Teit minusta ihmisen. Opetit minut tähän maailmaan, opetit minut pärjäämään. Ilman sinua en olisi tässä. Toivoin, että ymmärtäisit, että olet muuttanut minua pysyvästi, jättänyt jälkesi minuun."

"Olet tehnyt niin paljon vuokseni, etten tahtonut, että joutuisit kärsimään. Tosi ystävä tekee mitä tahansa toisen puolesta ja minä tein tämän sinun takiasi. Annoin sinun mennä, jotta et kuolisi minun mukanani."

" Kun tiedän, että hänen on hyvä olla, tunnen tehneeni oikein."

Miks kaikki ihmiset vihaa mua?