Mä en taas oikein tiedä mitä sanoa. En oo kärryillä mistään, kukaan ei puhu mulle ja tunnen olevani vain häiriötekijä.
Laurin kanssa sopu taisi olla vain hetkellinen harha, ihan yhtä vihaiselta hän taas vaikutti puhelimessa ja päätyi lopulta lyömään luurin korvaan ilman mitään järkevää syytä. Nyt hänen puhelimensa on kiinni ja saa luvan ollakin. Kerran hän ei voi kertoa, mikä ongelma hänellä on, niin antaa olla.
Yllätyksekseni Tommi soitti minulle, kun olin koulussa. Kertoi samat jutut kuin viimeeksi humalassa soittaessaan, sanoin tietäväni jo ja se puhelu olikin sitten siinä. Hän vain tahtoi purkaa kaikki asiat jollekin, muttei sitten kuitenkaan ollut valmis kuuntelemaan, mitä minulla on sanottavana.
Nyt vain makaan yksin kotona, odotan josko Lauri soittaisi vielä tänään ja murehdin ihan liikaa. Ei ole mun onnenpäiväni tänään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti