You're already there

Tässä sitä ollaan. Paska omatunto, paskat fiilikset. Epäilyttää. Pitäisi kuunnella aivoja, mutta kuuntelen sydäntä. En tiedä tulenko katumaan myöhemmin, luultavasti kyllä. Stressaa ihan hirveästi, mutta olen silti niin innoissani, että hehkun.

 

Mä olen menossa yökylään kaverille. Eihän siinä mitään, kuulostaa loistavalta suunnitelmalta, pieni irti otto arjesta ja niin edelleen. Se kaveri kuitenkin sattuu olemaan joku, josta en voi kertoa kenellekään. Niinpä, Tommi. 

Hän soitti aamulla ja kysyi illan suunnitelmia. Puhui minut pyörryksiin, sai minut taas sanojensa vangiksi. Ja minä olen menossa yökylään.

Tiedän kyllä sanomattakin, että jokainen tuomitsee minut. Tiedän kyllä sen olevan huono ajatus. Ja tiedän, etten voi kertoa siitä Laurille. Tiedän tekeväni väärin ja silti teen niin. 

En osaa selittää miksi. En vain osaa. Mutta luotan itseeni täysin. Tommi on ehkä seksiä vailla, joo, mutta tahtoo hän muutakin. Hän tahtoo seuraa, jonkun kenelle puhua asioista, joista ei voi puhua kenellekää muulle. Jonkun, joka tuntee ihmiset, joista puhun. Ja minä tiedän, etten petä Lauria. Tai joo, pettämistähän tämä kai on, mutten aio mennä Tommin kanssa sänkyyn. En aio pussata, en mitään. Ystävinä mennään, ihan viattomasti. 

Tänään illalla töidensä jälkeen Tommi hakee minut ja menemme heille. Syömme iltapalaa, katsomme leffan, juttelemme ja käymme nukkumaan.

Mä olen paska ihminen, eikö niin?

Mitään peruuttamatonta ei vielä ole tapahtunut ja tahtoisin niin, niin kovasti mennä. Epäilys kalvaa minua kuitenkin. Mitä jos, mitä jos? Mitä jos pilaan nyt kaiken?