Aamulla minua odottaa sähköpostissa viesti.
"Soita mulle tänään kolmen jälkeen."
Tommi on saanut viestini. Nauran ääneen. Niinhän se luulee, mut en mä soita. En enää. Mulla ei ole mitään asiaa.
Salla tuskin on kuullut mitään vielä, en ainakaan saanut mustaa silmää koulussa tänään. Alan kyllä jo epäillä, että ehkä sana ei kuljekaan. Nyt olen kuitenkin saanut johtajan asemani takaisin tässä sairaassa Tommi leikissä.
Laurin kanssa kaikki on vähän niin ja näin, hän syö viimeisetkin energiani ja nytkin tahdon vain nukkumaan. Hän olisi tahtonut nähdä tänään, mutten suostunut siihenkään.
En ole enää aina saatavilla. En tanssi muiden pillin mukaan. Minä olen minä, teen itse omat päätökseni. Ja nyt päätän käydä nukkumaan. Palataan huomenna toivottavasti paremmilla voimin ja paremmilla mielin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti