Jotenkin automaattisesti, täysin ajattelematta sitä, muodostan jokaisesta kommentoijasta itselleni mielikuvan. Mitä useammin hän kommentoi, sitä vahvemmaksi se mielikuva kehittyy. Ja jollainlailla minua häiritsee, että todellisuudessa en kuitenkaan yhtään tiedä millaiset ihmiset blogiani lukevat. Blogini avataan keskimäärin neljäsataa kertaa päivässä, joten melko paljon porukkaa täällä käy. Olisin todella kiinnostunut kuulemaan edes muutaman sanan teistä, ketkä siellä ruudun toisella puolella olette. Joten nyt te laiskatkin kommentoijat, kertokaahan jotain itsestänne. Vaikkapa pelkkä sukupuoli tai ikä, mutta edes jotain. Toki saatte pidempiäkin tarinoita kertoa esimerkiksi siitä, mitä kautta päädyitte tänne, kuinka usein käytte täällä ja vaikkapa omasta parisuhde tilanteestanne. Eiväthän ne minulle varsinaisesti kuulu, mutta olisi mukavaa kuulla edes jotain.
Joten kertokaahan, rakkaat!
Kuulisin myös mielelläni teidän mielikuvianne minusta. Tätä olen kysynyt ennenkin, mutta tuskin te kaikki olitte silloin mukana. Miltä kuvittelette minun näyttävän, millainen on luonteeni, ihan mitä vain! Kirjoittakaa niin syvällisiä analyysejä kuin vain mieleenne tulee. Kunhan kerrotte jotain. Kaipaan vuorovaikutusta, haluan herättää keskustelua!
Tähän loppuun vielä kerrottakoon, että minulla on työnalla eräs suurempi postaus. En vielä tiedä milloin saan sen kirjoitettua loppuun, mutta yritän parhaani. Mutta nyt, pidemmittä puheitta, yllättäkää minut, jooko, ja täyttäkää kommenttiboksi kaikella mitä tulee mieleenne!
Moona täällä! :D olen siis 32-vuotias nainen. Tuohon miehen näkökulma -asiaan haluaisin kyl lainata yhtä seksologia: erot yksilöiden välillä ovat aina suurempia, kuin kahden eri sukupuolta olevan välillä.
VastaaPoistaMulla on ylempi korkeakoulututkinto, olen feministi ja taiteilija. Avoliitossa, ei vielä lapsia. Asun Etelä-Suomessa ja olen aika ekoihminen, ja mulla järjettömän paljon ystäviä, kavereita ja tuttuja, olen sillei onnekas. Mulla on ollut myös paljon outoja suhteita miesten ja muutaman naisen kanssa. Harrastan itämaisia juttuja.
Minä jo toisessa ketjussa hieman avauduin.Leski, ei omasta tahdostaan.Ikää 29 niin ja edelleen mies.Asuu isossa kaupungissa. Luonnetta ja räväkkyyttä on
VastaaPoistaNainen, 19-vuotias, pohjoisesta. Olen parturi-kampaaja, parisuhteessa. Olen onnellinen ihminen, ja minä aina olen toitottanut sulle, että kaikki tapahtuu, niin kuin niiden on tarkoitus, kaikista löytyy opetus ym. Olen aika henkinen ihminen, ja ajattelen todella erilailla maailmasta kuin moni muu, tai ainakin tuntuu siltä. Haluaisin vielä kouluttautua hierojaksi. Tykkään käydä kuntosalilla.
VastaaPoistaMoona: Joo, voit kyllä olla aivan oikeassa, että niitä eroavaisuuksia löytyy yhtälailla myös saman sukupuolen omaavilta ihmisiltä. Tuo oli vain pikainen päähäni tullut ajatus, jota en sen enempää lähtenyt pohtimaan, mutta nyt ymmärrän kyllä sen olleen melko raju yleistys.
VastaaPoistaKiva kuulla sinustakin enemmän, kun kuitenkin olen jonkinlaisen mielikuvan muodostanut sinusta kommenttiesi perusteella. Näiden kertomiesi juttujen perusteella osuin jopa aikalailla oikeaan mielikuvani kanssa :) Kiitos kommentistasi.
Anonyymi (19:45): Sinusta tosiaan sainkin tietää jotain jo aiemmin, mutta kiitos tarkennuksista :) Tuon kaupunki jutun tiesinkin jo IP:n perusteella, iän olisin ehkä arvannut vähän alakanttiin, en oikeastaan tiedä miksi. Ja tuon räväkkyyden huomasin myös kommenteistasi ;)
Anonyymi (19:57): Nuorempiakin lukijoita siis löytyy! Jotenkin ajattelin, että vain vanhemmat ja kokeneemmat ihmiset käyvät lukemassa blogiani, eikä nuoremmilta niinkään löydy mielenkiintoa kyseiseen aiheeseen. En tiedä mistä tuokin ajatukseni on syntynyt, mutta nyt totesin senkin vääräksi. Kiitos kommentistasi :)
19.v nainen , mulla on mies ja 8kk ikänen poika. Oon tämmönen luonto ihminen. Kommentoin harvoin. Jospa saisin parannettua tapoja ;)
VastaaPoistakommentoin aiemmin tänään niistä mindfulness-jutuista, jatketaan nyt vielä kun kerran aloitin :) olen nainen 27v., en seurustele eikä lapsia, yhteiskuntatieteilijä. tykkään analysoida kaverien ja omiakin outoja miessuhteita ja pohtia syitä miksi ihmiset tekee mitä tekee, ja siksi tykkään lukea myös ihmissuhdeblogeja, niitä vaan löytyy harvoin hyviä. luen sun blogia koska se on musta kiinnostava, osaat kirjottaa niin että pystyn samaistumaan siihen mitä ajattelet. tykkään lukea sun blogia myös koska olin itse aika erilainen 17-vuotias, ehkä paljon enemmän vielä lapsi kuin mitä sinä, tosin en vailla teini-iän ongelmia silti. mietinkin usein omaa 17-vuotiasta itseäni kun luen sun blogia ja että kunpa vain voisin kertoa sille surulliselle tytölle, että kymmenen vuoden päästä kaikki on paljon paremmin :) -liisa
VastaaPoistaAnonyymi (21.25): Kiitos kun edes tämän kerran kommentoit, yritä toki parantaa tapojasi ;)
VastaaPoistaAnonyymi (21:48)/Liisa: Tutkin äsken tarkemminkin tuota mindfulness -juttua ja se vaikutti mielenkiintoiselta :) Siitä tosiaan voisi olla apua stressiini ja muihinkin vaikeuksiini.
Kiva kuulla, että pystyt samaistumaan teksteihini, siihen pyrinkin kirjoittaessani. Olen itsekin vihdoin alkanut uskoa siihen, että kaikki tulee olemaan vielä paljon paremmin. Kiitos kommentistasi :)
30v nainen, seurestelen, hieman etsin vieläkin suuntaa; olen ollut sielläsuntäällä maailmalla ja erilaisissa työpaikoissa. Eksyin tänne koska minua kiinnostaa ihmissuhdeblogit.
VastaaPoistaOkei, kiitos kommentistasi! Oli kiva kuulla sinustakin jotain :)
VastaaPoistaMinusta ja mun kirjoitustyyleistä ja ajatelmista huomaakin varmaan että olen muita nuorempi. Mä olen vasta 15 vuotta vanha. Eksyi tänne vain kirjoittamalla googleen hakusanoja kuten esim. rakkaus, niin löytyihän tämä vihdoin. Jäin tänne seuraamaan tätä. Lukija en vielä ole, en ole ehtiinyt liittyä, mutta kyllä minä senkin teen:) Luen ja kommentoin blogia siis nuoren ihmisen silmin. Olen täysi humanisti ja runokirjankin aikoisin lähettää kustantamolle jossain välissä. Maailman parantelemista siis:) - Beea
VastaaPoistaJo toinen yllätys lyhyen ajan sisään! En olisi ikinä, ikinä uskonut sinua Beea 15-vuotiaaksi! Kiitos kun kommentoit, kiva kuulla sinustakin jotain :)
VastaaPoistaMoona siis vielä sen verran että mä en ole lukija, enkä halua nimelläni liittyäkään. Ja mä olen päätynyt lukemaan tätä muistaakseni haulla blogi ja salasuhde. Lilaakin luin jonkin aikaa, kunnes se lopetti :D Tarkoitukseni oli alunperin kai ymmärtää, miksi joku salasuhteessa on, ehkä myös jonkinlainen "viihde" oikean elämän äärellä, sosiaalipornoksikin sitä voitaneen sanoa. Mut sit olen jatkanut lukemista kai siksi, että jotenkin vaan ihan oikean ihmisen olemiset ja kelaamiset kiinnostaa. Olen itse aika erilainen kuin sinä, monissa asioissa... ilmeisin ero on tää ikäero. Ja/ mutta on sitä elämänkokemustakin plakkarissa ehkä jonkin verran enemmän. Vaikka kaikilla meillähän on joitakin kokemuksia, jotka on täysin uniikkeja, iästä riippumatta.
VastaaPoistaItse olin 17- vuotiaana samanlainen villi tyttö kuin nytkin, mutta vakavammat seurustelujutut ja seksi alkoivat elämässäni vasta täysi-ikäisenä. Mulla oli ihania kavereita, yhtä teinejä kuin mäkin, ja niiden kanssa me sitten hölmöiltiin eräässä Helsingin keskustan lukioista. Elämääni kuuluivat olennaisesti syvälliset keskustelut, kirjat ja erilaiset luovat harrastukset, kuten nykin. Seksuaalista turhaumaa :D lukuunottamatta elämä oli ihan mahtavaa silloin(kin).
Joo, Lilaa minäkin luin. Hyvä blogi, harmi kun se loppui niin yllättäen. Elämänkokemusta sinulla on rutkasti enemmän kuin minulla, mutta useat ihmiset usein unohtavat juuri tuon mainitsemasi jutun, että kokemukset eivät aina katso ikää. Niistä kirjoitinkin tuossa uusimmassa tekstissäni.
VastaaPoistaKiitos kommentistasi taas :)
Täällä ois yks 18-vuotias tyttö Helsingistä! :) Taisin löytää sun blogisi muistaakseni demistä. Kirjoitan itsekin blogia ja olen yksi sun rekisteröityneistä lukijoistakin, mutta nyt tuntuu paremmalta idealta kirjottaa tää anonyyminä.
VastaaPoistaParisuhde tilanteeni on se, että seurustelen ensirakkauteni kanssa jo neljättä vuotta. Tohon neljään vuoteen on mahtunut paljon hyvää, mutta myös paljon pahaa, vähän liikaakin.
Olen sairastunut vahvaan masennukseen ysiluokan lopulla, eikä helpotusta näy. Olen myös sairastanut anoreksian, ja nykyään asia on kääntynyt niin, että mulla on taipumusta ahmimiseen.
Koulukaan mulla ei oikein suju. Mulla on pelkästään tältä syksyltä yli 150 poissaoloa, ja viime vuodelta yli 400.
Mulla ei ole koskaan ollut paljoa kavereita, nytkin vain muutama. Olen siis yksinäinen.
Näiden edellä mainittujen asioiden takia on todella vaikeata pitää blogia pystyssä, mutta onneksi se ei siellä toivon mukaan näy, kun kirjoittaa vain ''pinnallisia'' asioita sinne.
En tiedä oliko nämä sellasia asioita mitä halusit kuulla, mutta jokatapauksessa, siinä mun elämä pintaa syvemmältä. Toki eihän tuossa kaikki ole :)
Mä olen muuten se, joka joskus oli kirjoittamassa sulle sähköpostilla, mutta en koskaan uskaltanut.
Kiitos kommentistasi, juuri tätä hainkin :)
VastaaPoistaMelko samanlaisia piirteitä tunnistat itsestäsi kuin minäkin itsestäni.
Sähköpostini on aina auki, joten sinne vain jos tulee jotain mieleen! Vastailen kyllä jokaiseen sähköpostiin, luen ne huolella ja ne jäävät meidän kahden välisiksi :)