En ole nähnyt Lauria sen lauantaisen tapaamisemme jälkeen, mutta olemme kyllä puhuneet facebookissa ja skypessä jonkin verran. Meillä menee ihan hyvin ja jos herra vielä kunnostaisi unirytmiään hieman, eikä heräisi vasta illalla, voisimme nähdä hieman useammin ja kaikki olisi täydellistä.
Tommista taas ei ole kuulunut, yllätys sinänsä. Tunteeni ovat hieman ristiriitaisia, sillä jostain alkaa taas uhkaavasti hiipiä se ikävän tunne. Toisaalta olen vain suutuksissa siitä, että hän lupaa ja lupaa, eikä ikinä pidä lupauksiaan. Mutta tällä hetkellä päällimmäisenä on kuitenkin tunne, että ei voisi vähempää kiinnostaa. Olkoon missä on, tehköön mitä tekee.
Kuitenkin sisimmässäni tiedän, että kuulen Tommista vielä. Hän soittaa perääni ja muistuttaa itsestään juuri silloin, kun alan unohtaa, juuri silloin, kun minulla menee hyvin. Vaikka kuinka kieltäisin, hän soittaa. Tiedän kyllä, että voisin laittaa hänelle estot päälle, mutta en kuitenkaan halua. Ei hänestä nyt kai niin paljon harmia ole, luulisin. Jotenkin kuitenkin toivon, että hän soittaa, enkä halua laittaa estoja. Pelkään kylläkin sitä hetkeä, kun olen Laurin kanssa ja hän soittaa. Äh, en tiedä. Estot olisivat kai viisain vaihtoehto, mutta en vain halua. En osaa päästää irti.
Ei tämä voi ikuisesti jatkua näin, mutta en halua ajatella tulevaisuutta. Suljen ongelman pois mielestäni, vaikka juuri niin minun ei pitäisi tehdä. Teen silti. En jaksa ajatella.
Jos et jaksa ajatella, älä ajattele. Liika pohdintakaan ei ole hyväksi. Älä mieti mitään kummempia. Ongelmat ovat kyllä mielessäsi et sinä niitä hylkää. Kun niitä ei pohdi tai mieti sen enempää vastaukset löytyvät itsestään. Voit nähdä esimerkiksi unta. Hassua, luin edellisen postauksen ja minunkin arvioni osuivat teistä oikeaan. Oli tosiaan kiva kuulla minkä näköisiä ja oloisia olette. Voisit muuten joskus tehdä Sallasta postauksen. Hänet on kuvattu omistushaluiseksi ja mustasukkaisesksi mutta onkai hänessä jotain hyvääkin? Millainen hän oli ystävänä? Oliko hän luotettava? Vahtiko hän sinuakin niin kuin Tommiakin? Paljon tsemppiä:) Beea
VastaaPoistaOlet aivan oikeassa, Beea. Ei pitäisi miettiä, vaan antaa asioiden mennä omalla painollaan.
VastaaPoistaJa tuosta edellisestä postauksesta: olin itsekin yllättynyt, miten oikeaan lukijoiden arviot osuivat! En kuitenkaan kovin paljon ole varsinkaan ulkoisista piirteistämme kertonut, mutta silti arvaukset olivat todella oikeita.
Sallasta olenkin jotain kirjoittanut jo aiemmin, mutta voisin oikeastaan kertoa hänestä lisää, kiitos ideasta :)
Aiemman postauksen voit lukea tästä: http://adaandtheone.blogspot.fi/2013/04/salla_24.html
Tuossa kirjotin melko paljon negatiivisista puolista, ystävyytemme oli juuri katkennut ja sen kyllä huomasi tekstistäni. Nyt kun aikaa on kulunut jonkin verran, voisin kertoa niistä positiivisemmista ja hyvistä puolistakin, niin kuin ehdotit. Kirjoittelen niistä kohta!
Kiitos :)