Minuutit kuluvat kokoajan eteenpäin, eikä herrasta kuulu mitään. Puoleen yöhön odotan ja sitten tämä oli tässä. Sen jälkeen määräaika umpeutuu, en halua enää olla edes ystäviä. Olen kyllästynyt odottamaan, olen kyllästynyt pettymään ja kuuntelemaan niitä ainaisia valheita.
En jaksa enää kuluttaa energiaani Tommiin. Haluan keskittyä Lauriin täysillä ja päästää irti Tommista. Hänestä ei ole minulle mitään muuta kuin harmia.
Arvasin, ettei hän tule. Miksi edes luulin hänen tulevan? Valheita valheiden perään. Huhhuh mikä kusipää.
Kolme tuntia ja neljäkymmentäviisi minuuttia. Aika käy vähiin, Tommi. Aika käy vähiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti