"Rakas ystävä, mulla on ikävä sua. Kaikki on huonosti, kuten aina, mutta sen sä tiesitkin jo. Eilen oli taas sellainen ilta, että mä en olisi nähnyt tämän aamun nousevan, mikäli tuo lapsi ei pitelisi mun päätäni pinnalla. Huonosti mä kellun silti, vain juuri ja juuri tarpeeksi saadakseni edes hitusen happea keuhkoihini. Mun täytyy päästä pois täältä.
Mulla on taas sellainen tunne, että katastrofin ainekset ovat yhtä palaa vaille kasassa. En vielä tiedä, mikä menee tällä kerralla pieleen, mutta tunnen luissa ja ytimissä, että joku on menossa pieleen, lujasti.
Eilen tarpoessani kotiin sitä loputtoman pitkää katua, palasit mieleeni taas. Rakas ystävä, nosta mut pinnalle, kun mä en omin voimin pääse sinne enää."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti