Voi helvetti miten vaikeaa. Aamuisin herätessäni puhelimessa on viesti: "huomenta, rakas". Ihanaa, joo. Mut mitä helvettiä? Hän on niin kaukana, ettei mitään järkeä. Hän päätti lähteä, jättää meidät tänne ja olla poissa vuosia. En mä voi vuosia odottaa ja ikävöidä, hukata aikaa häneen, kun en edes tiedä, toimiiko tää sit enää. En mä kestä mitään etäsuhdetta nyt, mulla on muutakin stressattavaa. Ja sitä paitsi, me käytännössä erottiin jo. Mä päätin jo, että mä en näillä kilometreillä pysty.
Miks pitää tehdä aina kaikesta niin vaikeaa mulle? Mä kaipaan yksinkertaisuutta ja rutiineja, en tällaista stressiä lainkaan. Niin helvetin monimutkaista, että pää sekoaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti