Kuuma suihku, vesi polttamassa ihoani tuntuu paremmalta kuin koskaan. Kipu tainnuttaa kaaosta pääni sisällä. Tahdon paeta päihteisiin, olla niin sekaisin, etten tiedää aikaa enkä paikkaa. Ehkä pian voinkin olla. Tai ehkä sekoan sitä ennen, ken tietää.
Mä lähdin tänään sanomatta mitään. En huutanut tai raivonnut, kuten yleensä. Kävelin ulos, suljin oven rauhallisesti perässäni, enkä katsonut taakseni enää. En vuodattanut yhtäkään kyyneltä. Tuntuu, etten ole tajunnut kaikkea edes vielä. Enkä mä tiedä, miten tässä käy, mutta nyt tuntuu, että tää oli tässä. Game over. Ei uusintakierroksia.
Hän lähtee jokatapauksessa. Ei mun ole mitään järkeä satuttaa itseäni enää. Auttaa muuttojärjestelyissä ja rakentaa kotia, johon mä en kuitenkaan ole tervetullut. Tehköön sen jonkun muun kanssa, en mä pysty siihen. En mä tahdo olla rakentamassa hänelle uutta elämää, ilman mua. Nyt hänen on korkea aika rakentaa se elämä itselleen ihan itse, ilman muiden apua. Aika kasvaa aikuiseksi.
En mä oikeasti ole näin vahva. Tahdon olla, jo lapsenkin takia, mut ei helvetti. Mun viimeinen tukijoukkoni lähtee. Mitä mun on tarkoitus tehdä nyt? Mä putoan aivan tyhjän päälle, eikä sille voi mitään. Taas mä olen lähtöruudussa. Ei ystäviä, ei miestä, ei mitään aktiviteettia, seuraa, tekemistä. Vain lapsi, minä ja maailma. Mitähän tästäkin tulee?
Missä on sun vanhemmat ja pikkuveli? Käsitin jossain vaiheessa, että olette olleet tekemisissä keskenänne vauvan syntymän jälkeen ja että he ovat suhtautuneet ihan hyvin...Onko lähistöllä jotain MLL:n perhekerhoa, avointa päiväkotia, äiti-lapsikerhoa yms. yms., johon voisit hakeutua vauvan kanssa? Siellä voisit tutustua muihin samankaltaisessa tilanteessa oleviin. (Oon varmaan jankannut tätä ennenkin!) Tsemppiä! Kyllä sä selviät tästäkin tilanteesta, kuten oot selvinnyt monista muistakin vaikeuksista! Sä oot jo voiton puolella, kun oot pysynyt erossa päihteistä ja sulla on ihana lapsukainen, josta osaat huolehtia hyvin! Voimii!!! <3
VastaaPoista"vanhus"
Ollaan me joo jonkin verran tekemisissä, mut se nyt on sellaista "kiva nähdä, onpa hän kasvanut, juodaan nyt kahvit" -tyyppistä 2h kerran kahdessa viikossa tyyppistä juttua. Ihan kiva, mutta ei siitä ole mitään erityisempää "hyötyä". Kerhoja alkaa kyllä taas syksyllä, mutten niistäkään tiedä. Kerran kävin sellaisessa ja muut lapset olivat paljon isompia ja minusta tuntui, että siellä oli jo omat piirit, enkä sopinut mukaan.
PoistaKyllä tää tästä, kuten aina...