Aamulla soitettiin sairaalalta.
"Sun verikokeissa oli muutamia poikkeamia, tuu käymään."
Lääkärille, uusiin kokeisiin, sinne ja tänne.
Nyt mä olen vihdoin kotona taas. Huomenna ne soittaa ja kertoo uusien kokeiden tulokset ja mahdolliset seuraamukset. Tuskin mitään vakavaa, samaa paskaa kuin aiemminkin. Jännittää silti.
Huomenna on jo perjantai. Mihin nää päivät oikein katoaa? Koko viikko tuntui vain muutamalta vaivaiselta päivältä ja hyvä niin. Tasan kaksi viikkoa kestettävänä ja se on siinä. Jouluun alle kolme viikkoa. Siitä mä en niinkään nauti.
Mä taisin aiemmin puhua teille siitä, että mä ja Lauri ollaan lähdössä reissuun. No, koko juttu varmistui tänään ja me saatiin ne paikat. Talvilomalla me otetaan suunta ulkomaille pariksi päiväksi enkä mä malta odottaa! Mä olen niin kovasti kaivannut irtiottoa arjesta ja koko Suomesta ja nyt mä vihdoin sen saan. Pari kuukautta täytyy vielä odottaa, mutta kyllä mä sen kestän. Lauri on kenties vielä enemmän innoissaan kuin mä ja musta tuntuu, että se reissu tekee meidän suhteelle hyvää.
Aiemmin musta tuntui, että me ollaan vain kakaroita leikkimässä kotia, mutta nyt tää alkaa vihdoin tuntua todelta. Yhteen muuttamisesta on puhuttu ja yhteinen tulevaisuus näyttää varmemmalta kuin koskaan aiemmin. Hyvä tästä tulee.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti