Sivut

torstai 20. marraskuuta 2014

Onko tunnelin päässä valoo

Aika vaan kuluu ja kaikki valuu hukkaan. Päivä päivältä mä olen enemmän ja enemmän poissa. Koulusta, todellisuudesta. Mä odotan hetkeä, jolloin kaikki leviää käsiin, enkä mä saa otetta enää. Putoan johonkin toiseen todellisuuteen, enkä palaa koskaan enää. Olen yksi niistä harhailijoista öisillä kaduilla neulat kyynärtaipeista roikkuen.

Mä olen sanonut tän sata kertaa, mutta sanon taas. Mulla ei oo koskaan mennyt näin huonosti. Enkä mä edes tiedä mistä se johtuu tänään. Mä olen väleissä Tommin kanssa, Laurin kanssa kaikki on loistavasti ja silti mä olen vaan LOPUSSA.

Kuten askissa tänään olikin jo puhetta, niin kai mä vaan olen itsekäs paska. En osaa nauttia siitä, mitä mulla on ja valitan vielä lisää, kun mä menetän sen.

TJ28 enkä mä enää näe valoa tunnelin päässä.

4 kommenttia:

  1. Tiedätkö, mä oon lukenu sun blogia jo tosi kauan kuitenkaan kertaakaan kommentoimatta yhtään mitään. Mä voin samaistua suhun ja kirjotat mahtavasti. Nyt mun vaan tuli tarve sanoa sulle että jos susta tuntuu että sä hukut niin huku vaan. Anna virran viedä ja johdattaa sut jonnekkin. Mutta kuitenkin jos sun elämässä on edes yks asia josta sä välität ja rakastat niin älä uppoa, ei se ole sen arvoista. Elämä on rankkaa ja sitä sen kuuluukin olla mutta sä selviät kyllä kun vaan päätät niin.
    ~ Eräs toinen ja täysin erilainen Salla

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kun kommentoit, nää piristää aina!

      Musta alkaa tuntua, että ehkä olisi oikeasti korkea aika hukkua, luovuttaa vaan ja antaa olla. Ihan kaikissa asioissa. Aloittaa ihan puhtaalta pöydältä välittämättä kenenkään mielipiteistä. Ja ehkä mä pian teenkin niin, jos rohkeus riittää. Lakki mun on kuitenkin pakko saada päähän ensin.

      Kiitos ihanasta piristyksestä :)

      Poista
  2. Ehkä mä jankutan taas, mut mahdatko huomata yhteyden? Sä ryyppäät ja sit 1-2 päivää sen jälkeen tulee se masis, jolloin tuntuu taas, että sulla ei milloinkaan aiemmin ole mennyt näin huonosti. Tää sama kaava on sulla mielestäni toistunut hyvin monta kertaa, mut voin tietysti olla väärässäkin. Ja tuo Tommi tuntuu aina sekoittavan sun päätä; mä luulen, että teidän "ystävyydellä" ei ole tulevaisuutta, koska se äijä puhuu sulle aina vaan samaa lööperiä ja yrittää kuitenkin tavalla tai toisella käyttää sua hyväkseen. Tosi ystävä ei mun mieletä toimi niin. Helpommalla selviäisit jättämällä unholaan koko "ystävyyden".
    Ja onko reilua T:n uutta, raskaana olevaa naista kohtaan se, et T. vieläkin haikailee sun perään (tai ainakin puhuu sulle semmoisia) ? Tommille vois sanoo, et myöhäistä katua, kun paskat on jo housuissa!
    "vanhus"

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En mä taaskaan yhdistänyt. Vaikka huonosti mulla kyllä aiemminkin meni, mutta tänään tosiaan tuli se aallon pohja. Toivottavasti tää helpottaa pian.

      Tommi ei tosiaan ole ollut tosiystävä oikeastaan koskaan. Satunnaisina hetkinä joo, muttei muuten. Ainoa sellainen hän kuitenkin on ja jostain kumman syystä tosi tärkeäkin vielä. Epäreiluahan tuo Tommin käytös on kaikkia kohtaan ja mä olen kyllä ajatukseni tuonut ilmi, mutta minkäpä sille loppujen lopuksi mahtaa. Mä tänään sanoinkin hänelle, että nyt on myöhäistä katua, mitään ei ole tehtävissä enää.

      Kiitos kommentista taas kerran :)

      Poista