Sivut

sunnuntai 31. elokuuta 2014

Sekopää

Mä olen sairas. Ei kenenkään terveen ihmisen mieliala vaihdu näin nopeasti, näin usein. Siihen lopputulokseen mä ask.fm:ssäkin tulin.

Lauri ehti olla vain hetken poissa, kun hän jo soitti.
"Onko sulla kaikki hyvin siellä? Pärjääthän sä?"

Mua itkettää kun mä edes mietin. Rakastaa se sittenkin. Edes joku rakastaa mua just sellaisena kuin mä olen. Olin mä sitten sairas tai terve. Henkisesti tai fyysisesti. Hän rakastaa sittenkin.

"Seuraavaks kun mä tulen kotiin, me kerätään porukka kasaan ja pidetään hauskaa, eiks niin?"
Mä itkin kuin hullu. Tuntui, että silmät lähtee päästä. Nauroin ja itkin, vuorotellen.

"Mä olen ihan sekopää, eiks niin? Umpihullu. Tälläinen saatanan itkupilli."
"Joo ja just hyvä sellaisena."

4 kommenttia:

  1. Ada, anna sen avun mitä saat vaikuttaa ja hoitaa suo rauhassa. Mä tiiän että oot väsyny etkä jaksais enää, mutta jaksa viel! Ihmeetkää ei tapahu hetkes ja vaatii sult tosi paljon iteltäki. Koita olla selvinpäin ja tee asioit, jotka tekee sut onnelliseks.
    Viel löyät ihmisen joka saa sut tuntee ittes tälläseks cheek- äärirajoille. Tosi hyvät sanat loppujen lopuks. Tsemii sulle Ada ihana<33
    Bea

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Bea, kyllä tää tästä. Teidän kommentit ja Laurin tsemppi saa mut jaksamaan. Tänään on taas parempi päivä.

      Poista
  2. Kun oot kertonut, että sulla on joku krooninen sairaus, joka aiheuttaa kipuja, niin ootko koskaan miettinyt, kuinka paljon noilla kivuilla ja sun mielialan vaihteluilla on yhteyttä? Tarkoitan siis, että kun on kovia kipuja, niin mieliala menee silloin automaatisesti huonoksi, ahdistaa ja vituttaa. Ja sit taas, kun tulee kivuton olo, niin mieliala nousee ja tulee jopa euforinen olo, kun se kipu, joka aiemmin oli, on mennyt pois... Mahtaako olla noin? Jos olisi, niin silloinhan ne kivut selittäis sun mielialan vaihteluita melko pitkälle. No, tää nyt oli taas täällästä vanhan jorinaa :) Tsemppiä ja muista jatkaa sitkeästi psykologikäyntejä, jooko!
    "vanhus"

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo me ollaan psykologin kanssa pohdittu paljonkin tätä asiaa ja mä itseasiassa pidin päiväkirjaa mun kivuista ja ajatuksista niiden suhteen vähän aikaa, ja onhan ne asiat yhteydessä toisiinsa. Toisinaan saattaa kuitenkin olla niin, että mulla on huono olo ihan ilman mitään syytä, ei oo kipuja eikä mitään muutakaan, on vain paha olla. Kivut kuitenkin ovat osittain syynä tähän uupumukseen ja kaikkeen, oikeassa olet.

      Psykologikäynnit on mulle tosi iso voimavara tällä hetkellä. Sieltä mä saan tsemppiä ja mulla on viikollakin edes jokin ihmiskontakti, kun Lauri on poissa. Käynnit ovat isompi apu mulle, kuin osasin odottaakaan.

      Kiitos "vanhus" <3

      Poista