Kirjoitetaan teille nyt sit oikein reilusti lukemista, kun kerran alkuun päästiin. Kolmas postaus tänään, hups. Tuli vaan taas asiaa ja on pakko kertoa heti, ettei unohdu. Ja muutenkin, mä oon monesti kuullut, että mun humalassa kirjoittamani tekstit on parempia, kuin selvinpäin kirjoitetut, joten käytetään nyt sitten hyvä humala hyödyks.
Ensinäkin, Tommi soitti. Vonkas seksiä ja kertoi ikävöivänsä, mitäpä muutakaan. Puhuttiin me kuitenkin monta minuuttia ja tekstattiinkin vielä sen jälkeen, että oli sillä ihan järkeviäkin juttuja. Ja se tais jopa olla selvinpäin, ainakin enemmän kuin minä. Puhelun lopuks Tommi päätti taas muistuttaa kaikista mulle vaikeista jutuista sanomalla: "kyllä meistä vielä joskus tulee jotain, tää rakkaus on vaan niin suurta". Ei niin voi sanoa. Ei vaan voi. Mä seurustelen ja niin tekee Tommikin. En mä tahdo Tommia. En ihan oikeesti tahdo. Mä en vaan luota siihen ihmiseen paskan vertaa, kun kokoajan olen seuraamassa sitä, mitä hän touhuaa tyttöystävänsä selän takana.
Mietin muuten tuossa just äsken Tommin parisuhteita. Me ollaan tunnettu vähän päälle vuosi ja mä olen pilannut jo melkein kaks Tommin parisuhdetta. Sen ja Sallan juttu kariutui osittain mun takia ja musta tuntuu, että niin on käymässä myös tälle Tommin uudelle suhteelle. Mikähän helvetti mussa niin paljon viehättää? Kertoohan se aina mun olleen paras pano ikinä, mut se nyt vaan on paskan jauhantaa. Yrittää saada mut sänkyynsä. Mut ihan tosissaan, miks se riskeeraa suhteensa aina mun takia? Mä en vaan tiedä.
Suhteista tuli mieleen tää mun oma parisuhde. Lauri on vinksahtanut. Ihan oikeesti. Ensin se aamuinen yllätys juttu ja äsken hän soitti minulle. Sitä ei siis ihan tosissaan tapahdu koskaan. Lauri ei vaan soita ja nyt hän soitti. Tahtoo kuulemma tehdä jotain kivaa illalla. Tulee hakemaan mut kohta ja niin edelleen. Mä en vaan tajua mistään mitään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti