Ada se on humalassa taas kerran. Kai ensimmäistä kertaa laillisesti. Kyllä mä olen baariinkin jo ennättänyt, mutten ole humalaan asti juonut vähään aikaan.Mua ahdistaa ihan kauheasti tää viikonlopun mittainen yksinäisyys ja kaljahan siihenkin ongelmaan on ratkaisu. Kun Lauri lähtee inttiin, mä en muuta teekään, kuin juon.
Tommilla menee niin hyvin, ettei se tarvitse mua enää. Ne on kai muuttaneet yhteen tän uuden naisen kanssa ja elämä on yhtä ruusuilla tanssimista. Vois olla täälläkin välillä sellaista. Mut ei, se on liikaa pyydetty. Kaljat loppuu ja jääkaapissa on pelkkä valo. Ei sillä, että mulla nälkä olis. Lohduttais vaan tietää, että siellä on jotain, jos se nälkä sattuu joskus tulemaan.
Huomiselle on liikaa tyhjää aikaa ja mua ahdistaa se jo nyt. Luultavasti mä täytän ne aukot kaljalla, jos vain mahdollista. Kuulostaa hyvältä suunnitelmalta.
Otsikko kuvaa mun tän hetkistä oloa paremmin kuin hyvin. Mä luulen, että mä saan paniikkokohtauksen vielä tän illan aikana. Musta tuntuu ihan sellaiselta. Tai en tiedä.
Ei taida toi jatkuva kaljoittelu olla paras mahdollinen suunnitelma :( Miten olis tällainen aktiviteetti: Jos ja kun huomenna on lämmin sää, niin ostaisit jotain hyvää syötävää ja raikasta juotavaa (muuta kuin alkoholia), ottaisit viltin ja hyvän kirjan mukaan ja menisit piknikille johonkin rannalle tai muuhun kivaan paikkaan. Mukaan aurinkorasvaa ja bikinit? Tee jotain, mistä sulle tulee HYVÄ olo, jooko <3
VastaaPoista"vanhus"
Kyllä mä sainkin tämän päivän sujumaan ilman kaljaa, mutta ilta/yö onkin sitten toinen juttu. Ja siitä hyvästä olosta en sitten tiedä, tuskin se tulisi takaisin vaikka tekisin mitä. Kiitos kuitenkin kun huolehdit <3
Poistaen oo pitkiin aikoihin laittanut kommenttia,mut oon silti joka päivä lukenut sun postaukset,mul ei oo ollut mitään mitä voisin sanoa:/ mut sillo ku aloitin lukemaan tätä,tää blogi ja se ada oli niin erilainen,sä olit ees jotenkin ilonen ja asiat ei olleet näin sekaisin,sul oli elämä ees jotenkin hallussa ja nyt sun on vaikee löytää elämäst jotain hyvää,muutakuin se että pääset kaljalla tai lääkkeillä pakoon elämää,ei kukaan voi ikuisuuksia paeta ongelmia,ne pitäis kohdata jotenkin,sä puhuit yhes vaihees siitä että kun oot 18 nii haet apua,mut et oo tainnu tehdä sitä?sun kannattais puhuu jollekkin,ehkä se helpottais?ihmiset välittää susta enemmänkuin luuletkaan mut kukaa ei vaa haluu näyttää sitä.Lauri satuttaa,sä annat anteeks,sillä se on rakkautta joka tekee sokeaks ja kukaa ei oo koskaan kertonut miten pystyy päästämään irti ihmisestä joka tuntuu olevan kaikki kaikes.Kaikkee hyvää sulle ada (:
VastaaPoista"voit istua ja tuijotella valkoisia seiniä
kieltää todellisuus
ja leijua pilven hattaroilla,
mut ei kukaa sua osaa siltikään pelastaa
monet hukas elämän kaa
mut silti ne jatkaa matkaa
ja ehkä jossakin kohtaa ne tapaa onnen"
Mä tosiaan olen nykyään ihan eri ihminen, kuin blogia aloittaessani. Silloin vain osa asioista oli huonosti ja nyt kaikki tuntuu olevan. Kiitos :)
Poista