Sivut

sunnuntai 27. huhtikuuta 2014

Liian pitkä matka perille

Tänään kaikki on taas erilailla kuin eilen. Tänään tanssin vaaleanpunaisilla pilvillä ruusuja tukassani ja Lauri pitää minua kädestä. No joo, ehkei ihan. Mut Laurin kanssa kaikki on tosi jees. Ihan kiva niin. Mut muuten mulla on tosi outo olo. Levoton ja ahdistunut, tekee mieli hakata päätä seinään. En saa mitään aikaan ja stressaannun tekemättömistä jutuista.

Nytkin mä vaan makaan lattialla ja kirjoitan teille, vaikka tiedän hyvin, että minun pitäisi tehdä jotain ihan muuta. Koulujutut kasaantuu, eikä nukkuminenkaan olisi pahitteeksi.

Miks mun on paha olla, vaikka kaikki on hyvin? Tai kaikki lienee liikaa sanottu, mut suurin osa asioista...

Ajatus ei nyt kulje tän enempää. Toivottavasti huominen on aurinkoisempi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti