Sivut

sunnuntai 23. maaliskuuta 2014

Nyt on viimenen tilaisuus sanojen takana seistä

Sanat ei merkitse mitään, jos niitä ei todista todeks teoilla.

Se on niin ailahtelevainen, että mä en kestä!

"Sun täytyy nyt lähteä, mä tuun teille kuudelta."

No mitäs vittua.

Melkein kuus tuntia sen jälkeen mä löydän itseni miettimästä, että missähän helvetissä se mies oikein on.

Mä soitan, ja se lyö luuria korvaan.

Yks sana. Kukka.

Miks mä löydän itseni tästä tilanteesta kerta toisensa jälkeen?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti