Sivut

keskiviikko 5. maaliskuuta 2014

Jos mä suljen mun silmät ei ole mitään pahaa

 Faija soittaa keskellä yötä ja itkee. Mä en oo koskaan kuullu faijan itkevän. En ikinä, en kertaakaan tän upeen miltei kahdeksantoista vuotisen elämäni aikana.

Tää maailma on kieroutunu ja paska paikka. Ihmiset pakenee päihteiden avulla todellisuutta ja itkee itsensä uneen.

Kädes avaamaton kalja, siis tulevaisuus turvattu vielä vähän aikaa.

Mikään ei oo koskaan täysin hyvin. Aina vaan maksimissaan 4/5, ei koskaan vitosta.

Tärkeintä on näyttää kiireiseltä ja seksikkäältä.

Mä leikin nyt sitä samaa leikkiä, mitä kaikki ihmiset mun ympärillä on leikkiny jo pitkään. Mä kuvittelen itseni johonkin saatanan yksisarvisten maahan ja vittuunnun, kun tajuan missä mä oikeesti oon. Hukun musiikkiin ja unohdan olevani minä.

Ja sit faija soittaa ja pudottaa kaiken mun niskaan.

"Sun mutsis on tullu takaisin."

Joo joo, niin varmaan. Kukaan ei oo kuullu siitä mitään marraskuun jälkeen, niin miks se nyt yhtäkkiä olis päättäny ottaa yhteyttä?

Pikkuveli oli kadonnu koulusta ja sellasta. Nyt se on onneks turvassa faijan luona, mut mä en voi enkä edes halua kuvitella, missä se vois olla.

Minkä helvetin takia kaikki paska kaatuu aina mun niskaan? En mä väitä, että mä olisin ainoa, jolla on vähän vitun vaikeeta, mut ei mulla kyllä helppookaan oo.

Tää Lauri homma on tällä hetkellä varmaan ainoa asia, mikä on ihan jees. Eikä sekään kestä kauaa. Intti lähestyy uhkaavasti ja se on meidän dead end, kyllä mä sen tiedän jo nyt. Ja kaikki muu on jo valmiiks ihan päin persettä. Tää Tommi-Salla-minä -juttu on yks tikittävä aikapommi kokoajan, kyllä se Salla saa vielä joskus tietää totuuden - ennemmin tai myöhemmin. Tommin kanssa mä en oo puhunu sen mun viestin jälkeen ja mulla on ikävä. Ikävä on kans vanhoja ystäviä, yhtä niistä erityisesti. Mut ei ne jutut oo korjattavissa enää. Perheestä mun ei edes tarvitse mainita mitään, mä en haluais tällä hetkellä olla osa sitä ollenkaan.

Voinko mä vaan olla joku muu jossain ihan muualla?

Nyt mä kuitenkin yritän taas työntää tän kaiken hetkeks pois mun mielestä, laitan kuulokkeet korviin ja hukuttaudun musiikkiin. Illalla suuntaan luultavasti Laurille, jos herra vain sattuu tänään olemaan selvinpäin...



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti