Mä olin kuin köyhä nainen, ilman rahaa ja miestä

Menneisyys palaa uniini joka yö, nousee takaisin mieleen eikä unohdu koskaan. Ask.fm:ässä minulta kysyttiin kysymys, joka nosti kaiken pintaan taas. Ensin ahdistuin hirveästi, enkä olisi halunnut miettiä koko asiaa. Ehkä kuitenkin ihan hyvä näin, kaikki asiat täytyy käsitellä aikanaan. Minulla on yhä ihan kamalasti kaikkea, mitä en ole koskaan käynyt kunnolla lävitse vaan piilottanut aina syvälle aivoihini. Nyt on aika nostaa yksi näistä asioista pinnalle. Teen niin, vaikka tiedän sen pilaavan koko päivän. Teen niin, vaikka tiedän ajavani itseni äärirajoille.

"onko sua käytetty hyväks? miten koska miks :/"

Mietin pitkään mitä vastaisin. En tiennyt vastausta itsekään, en ollut miettinyt sitä koskaan. Toki se oli käynyt mielessä, mutta olin joka kerta unohtanut sen vaikka väkisin. En tahtonut ajatella, en halunnut ahdistua. Kerran olin sen blogissa ottanut esille ja silloinkin vain pikaisesti ja kierrellen, joten ehkä nyt on korkea aika puhua asioista niiden oikeilla nimillä. Lopettaa kiertely ja kaartelu ja käsitellä nämäkin asiat. Näistä asioista en ole puhunut kenenkään kanssa, en edes Tommin. Ne on piilotettu, ne on unohdettu. Muttei koskaan annettu anteeksi.

"http://adaandtheone.blogspot.fi/2013/12/ma-oisin-juossu-vaikka-afrikkaan-asti.html 
'Sinä iltana suutelen häntä ensimmäisen kerran. Kuin anteeksi pyyntönä, aivan kuin se korvaisi kaiken. Mutta se ei riitä hänelle. Kaikki tapahtuu niin nopeasti, en vastustele. Se olkoon korvaus kaikesta, se hyvittäköön hänen vaivannäkönsä.'

Kai sitä niinkin voisi sanoa. En oikeastaan ole ikinä miettinyt asiaa sen enempää, en halua käsitellä sitä mielessäni, mutta mitäpä muutakaan Tommi teki, kun käytti hyväkseen..."

Seksuaalista hyväksikäyttöä voi olla se, jos joku

• ehdottaa sinulle hyväilyä, suutelemista, yhdyntää, suuseksiä, koskettelua tai riisumista ilman lupaasi.
• suostuttelee sinut johonkin seksuaaliseen tekoon kuten esimerkiksi suutelemaan tai koskettelemaan häntä.
• pakottaa, esimerkiksi kiristämällä tai uhkailemalla, sinut johonkin seksuaaliseen tekoon.
• suutelee tai koskettelee sinua ilman lupaasi.
• kommentoi vartaloasi seksuaalisesti virittyneillä sanoilla kuten sanomalla sen olevan esimerkiksi seksikäs tai kuuma.
• kuvaa sinua seksikkäissä asennoissa tai vähissä vaatteissa.
• tekee sinulle jonkin seksuaalisen teon eli esimerkiksi riisuu sinut, koskettelee sinua tai makaa sinut väkisin silloin, jos olet juovuksissa tai muuten tiedottomassa tai puolustuskyvyttömässä tilassa tai liian peloissasi tekemään vastarintaa.
• lahjoo sinua tekemään tällaisia asioita esimerkiksi lupaamalla sinulle vaatteita, alkoholia, tupakkaa tai elokuvalippuja sillä ehdolla, että suostut siihen mitä sinulta pyydetään.

(Lähde: http://www.mll.fi/nuortennetti/ihmissuhteet/seksuaalinen-hyvaksikaytto/)

 En tiedä mitä sanoisin. Jo yllä olevan listan lukeminen saa minut itkemään. En koskaan sanonut "ei", en koskaan kieltänyt. "En mä oo varma haluanko mä...",  "mitä jos vasta myöhemmin...", mutta koskaan en sanonut "ei".  

Nyt on myöhäistä katua. Nyt on myöhäistä muuttaa tehtyä tekemättömäksi. Tommi tuskin tulee ikinä ymmärtämään miltä tapahtuneet asiat minusta tuntuvat, mutta minä ymmärrän sen kaiken. En halua puhua siitä hänelle, en koskaan. 

En osaa kirjoittaa, en osaa muuttaa tapahtunutta sanoiksi. Se on liian vaikeaa, se on liian henkilökohtaista. Miten saatoin antaa sen kaiken tapahtua? Miksi olin niin sinisilmäinen?

Yhä silloin tällöin kaikki palaa mieleeni. Laurin seurassa sulkeudun, enkä pysty sänkyyn hänen kanssaan. En koskaan ole pystynyt sanomaan hänelle miksi itken. En ole pystynyt kertomaan, miksi kosketus tuntuu välillä ahdistavalta ja miksi säikähdän niin helposti. Välillä voin sulkea kaiken pois mielestäni ja kaikki on hyvin. Liian usein kaikki ne asiat kuitenkin pyörivät päässäni ja tulevat minun ja Laurin väliin. Tiedän, että minun pitäisi puhua. Tiedän, mutta pelkään hänen reaktiotaan. Mitä jos hän ei pidäkään minusta enää? Mitä jos hän ei tahdokaan minua enää?

En osaa sanoa enää mitään. En osaa kertoa yhtään tämän enempää. En pysty. Loppuun liitän vielä tekstin pätkän, joka kuvaa kaikkea niin täydellisesti. Tunnistan itseni jokaisesta lauseesta. Tämän tekstin haluan lukea Laurille, kun joskus rohkenen kertomaan kaiken.

"Sen kyllä vaistoaa, kun se hetki tulee. Se tunne ryömii jostain vatsanpohjalta ylöspäin, vie värit kasvoilta, tärisyttää käsiä ja koko kroppaa, sulkee pieneen purkkiin. Lopulta pääsee hysteerinen itku ja haluaisi kaikkien ympärillä olevien ottavan metrin kauemmas. Sitä valahtaa täysin voimattomaksi sen tunteen edessä kun se valtaa jokaisen solun. Ahdistaa.
Näitä on tullut kumppanini läsnäollessa useamman kerran. Ensimmäisellä kerralla se tapahtui seksin jälkeen, ja tottakai hänkin meni jollain tapaa paniikkiin: “Rakas, onko kaikki hyvin? Teinkö minä jotain väärää? Satutinko sinua?”
Minulle näitä on tullut aiemminkin, enkä toisaalta yllättynyt tilanteesta. Vaikka jokainen solu siinä tilanteessa huusi päästä pois mieheni vierestä, huusi juosta pakoon ja käpertyä jonnekin piiloon, sain kuitenkin sanotuksi 'Ota minut syliin, kyllä tämä menee kohta ohi'"
 (Lähde: http://www.rakkaudeksi.fi/artikkelit/v%C3%A4kivalta/tositarina-hyv%C3%A4ksik%C3%A4yt%C3%B6st%C3%A4)