Juuri kun ehdin iloita siitä, että kaikki on hyvin, kaikki murtuu palasiksi taas. En jaksa tätä jatkuvaa vuoristorataa enää. Vaikka sanotaan, että hyviä hetkiä ei voi olla ilman niitä huonoja, niin kyllä niitä huonoja on nyt liikaa ja paljon. Tällä kerralla kaikki liittyy Lauriin. Koko se loistavalta vaikuttava tulevaisuus alkaa murentua käsiin, enkä kestä sitä. Olen aina ollut sitä mieltä, että puhuminen on hyvä keino selvittää asioita, joten päätin puhua muutamasta ongelmasta, joita meillä on.
Otin puheeksi sen, että miksi näemme yhä niin harvoin. Miksemme tee mitään yhdessä? Miksi hän ehtii nähdä vasta iltaisin? Miksi hän laittaa aina kaiken muun minun edelleni? Miksi hän jättää tulematta, vaikka lupaa tulla? Miksi hän ei puhu asioista?
Ja häntä alkoi ahdistaa, tottakai. Lauri otti takkinsa ja lähti, sanoi vain, ettei jaksa kuunnella valittamistani. Hän ei tosiaan ymmärrä, että hänen käytöksensä häiritsee minua ja minusta tuntuu yhä silloin tällöin, että hän vain leikkii. Hänen täytyy näyttää, että hän on tosissaan. Hän ei voi hallita koko suhdetta, myös minulla täytyy olla valtaa. Hän ei vain ymmärrä sitä ja se satuttaa minua.
Nyt hän siis on ties missä, ties kenen kanssa ja minä olen yksin kotona. Istun täällä ja mietin. Olisko minun sittenkin pitänyt olla hiljaa? Antaa vain olla ja yrittää oppia elämään ongelmien kanssa? Arvasin, että riita tästä syntyy, eikä mitään muuta.
Kyllä nää asiat vielä selviää. Onhan sinulla ollut ennenkin välikohtauksia Laurin kanssa, mutta pian Lauri ottaakin taas yhteyttä. Elämä on toisinaan usein kivikkoista vuoristorataa, mutta kyllä ne pilvet taas väistyvät. Odota avoimin mielin ja tee asioita, joita rakastat. Voimia!
VastaaPoistaEiköhän tämä tästä, kaikki vain tuntuu ihan mahdottomalta nyt. Olen kokenut niin paljon vastoinkäymisiä, että pienikin isku kasvoille kaataa minut. Onneksi olen kuitenkin myös tarpeeksi vahva noustakseni ylös uudelleen ja uudelleen. Kiitos!
VastaaPoistaKyllä oli mun mielestä ihan oikein kun puhuit asioista jotka vaivaavat sinua, sinulla on yhtälailla oikeus tietää asioista kuten toisella osapuolella. Parisuhde on molemminpuolista tietämystä missä mennään ja mitä halutaan tulevaisuudelta. Ada, pysy vahvana omien asioides takana, äläkä jätä niitä johonkin varaston takanurkkaan, sulla on oikeus puhua ja Laurilla on oikeus vastata sulle myös. Tsemppiä<3 Nia
VastaaPoistaKiitos, Nia <3
PoistaToivon, että ajan kanssa myös Lauri ymmärtää, että myös "vakavista" asioista täytyy puhua...
Teit ihan oikein, että yritit jutella! Itse olin kaksi vuotta puhumatta ja kestin, ja sitten avomies otti ja lähti. Luultiin kai molemmat, että toinen on ihan tyytyväinen, mutta selvisi, että kumpikaan ei ollut! Minä yritin monta kertaa puhua ongelmista, mutta mies vain suttui ja lähti tilanteista. Eihän siitä mitään muuta voinut tullakaan kuin ero.
VastaaPoistaKiitos, kyllä minusta itsestänikin nyt tuntuu, että tein oikein :)
VastaaPoistaJos tämä johtaa eroon, niin ainakaan ei tarvitse katua, että jotain jäi sanomatta, niin kuin Tommin kanssa jäi. Eiköhän kaikki kuitenkin tästä selviä, toivon ainakin niin.
Mut miks Lauria ahistaa? Oletko hirmuinen pirttihirmu välillä vai miks?Ehkä miehellä ei ole kaikki hyvin,mutta ei halua siitä vielä puhua.Toiser,varsinkin miehet, tarvitsevat sen oman aikansa ,kun avaavat sanaisen arkkunsa.Vai onko lauri saanut tietää jotain sun säädästä Tommin kaa lisää,mikä häntä mietityttää ja saa pettämään luvatut tapaamiset?
VastaaPoistaSaimme kai äsken asiat jollainlailla selvitetyksi. En mielestäni ole mitenkään liian ahdisteleva enkä äksyilevä ja hänkin sanoi, ettei kyse ole siitä. Hän vain on kai epävarma itsensä kanssa ja pelkää rakastuvansa liikaa ja menettävänsä minut. Hänen on tosi vaikeaa puhua tunteistaan ja hän aina patoaa ne sisälleen ja sitten käy näin. Nyt sain kuitenkin hänet puhumaan ja kaikki on ihan ok. Ei hyvin, mutta ok.
Poista