En enää vierellesi tuu, vastaajassa I love you

Kerrankin kun saisi nukkua pitkään, minä herään kuudelta. En oikeastaan edes kunnolla nukahtanut missään vaiheessa, vaan torkuin vain sellaisia viiden minuutin pätkiä. No, eipä se sinänsä haittaa, koska minua ei väsytä yhtään.

Se olisi taas perjantai. Mihin nämä päivät menevät? Tuntuu, etten ole tehnyt viimeiseen neljään kuukauteen mitään. Sen jälkeen kun tapasin Laurin, aika on kulunut kuin siivillä. Silti lähes joka päivä, kun istun yksin kotona, minusta tuntuu, että aika vain matelee. En tiedä mitään niin masentavaa, kuin valkoinen seinä, kello ja sen tikitys. Revin eilen illalla paristonkin ulos seinäkellosta, kun alkoi niin ahdistaa. 

Tommi tosiaan suunnitelee jotain, en vielä aivan tiedä, että mitä, mutta jotain. Hänen puhelimensa on kiinni ja hän ei ole töissä. Se ei ikinä enteile mitään hyvää. Minä olen kuitenkin kyllästynyt odottamaan hänen siirtoaan ja teen itse viimeisen liikkeen. Laitan hänelle sähköpostia tänään. En vielä tiedä mitä aion kirjoittaa, mutta jotain kuitenkin. Käsken häntä kai ottamaan yhteyttä tai ilmoitan ilmestyväni hänen ovelleen joku ilta. En tiedä. Ehkä olisi parempi puhua kasvotusten, niin saisin vihdoin selvyyden kaikkeen.