"Tiedätkö rakas, meillä kahdella on muutama ratkaiseva ero. Ensinäkin, mä tajuan, että tää ei tuu kestämään kauaa ja että me jäädään kiinni jos tää jatkuu näin ja sä et tajua sitä. Toisekseen, mä tajuan, että tää on väärin salailla tätä ja sä et. Et vaan ymmärrä, että et sä voi tehdä Sallalle noin. Sun täytyy olla rehellinen sille. Vaikka sillälailla riskeeraisit sun parisuhtees, niin silti. Ja niin munkin täytyy olla rehellinen Laurille. Lauri tietää kyllä suurimman osan jutuista, muutei kaikkea vielä. Salla ei tiedä mitään.
Kolmanneksi, mulle tää on ystävyyttä ihan täysin ilman minkäänlaisia taka-ajatuksia. Sulle tää on ehkä jollainlailla ystävyyttä, mutta tää on sulle muutakin. Aina kun me nähdään, sä riisut mut mielessäs ennen kun oot ehtiny edes moikata. Sä kehut mun ulkonäköä ja humalassa ollessas vonkaat seksiä. Se ei käy, ei ollenkaan. Ja sä tiedät sen kyllä. Sen takia sä et kerro Sallalle. Sä tiedät kyllä tekeväs väärin, et vaan myönnä sitä ittelles.
Ja viimeisenä, mä en pidä sua varalla. Mä en ajattele "jos Lauri jättää mut, otan Tommin". Ei, en ikinä. Sun ajatusmalli taas on: "jos Salla jättää mut, otan Adan". Se ei ole reilua. Ei ketään kohtaan.
Ja silti mä annan kaiken anteeks sulle. Mä annan anteeks sen, että sä soittelet mulle, vaikka olen Laurin kanssa. Mä annan anteeks sen, että sä et soita silloin kun ollaan sovittu. Mä annan anteeks sen, että sä flirttaat, vaikka olen kieltänyt. Mä annan anteeks sen, että puristat mua perseestä halatessas.
Ehkä mä olen vain säälittävä ja sinisilmäinen paska, mut tiedätkö miks mä teen niin? Mä olen otettu siitä, että mä saan huomiota. Mä olen otettu siitä, että mua kehutaan. Mä nautin jännityksestä ja salailusta. Kuvittelen, että kaikki on hyvin näin. En myönnä itselleni, että kaikki menee pieleen. En myönnä tekeväni väärin. Olen päivä päivältä yhä ennemmän kuin sinä. Ja vihaan sitä. 'Pelkään, että joskus peilistä katsoo sun kaltainen.'
Meidän täytyy lopettaa tää leikki. Kaikelle on tultava loppu. Mikään ei oo ikuista. Mutta ei tänään, rakas. Mietitään sitä vasta huomenna tai ens viikolla tai ens kuussa tai...
Miks tän täytyy olla näin vaikeaa?
Eihän me petetä ketään. Enää. Ja se 'enää' pilaa tän kaiken."
Meinasin juuri muistuttaa sinua samasta asiasta. Onneksi ymmärsit sen itse. Tän on loputtava, sun on suoraansanottuna hankittava elämä. Sä petät periaatteessa vieläkin vaikka yrität muuta todistella. Vannot että Lauri on sulle se oikea, Laurl jonka pillin mukaan sä tanssit. Sä oot miehille kuin nukke ja sen takia ne ei ota sua tosissaan. Sun on hankittava lisää omaa tahtoa. Jos sä tosirakkautta etsit sitä sun on etsittävä muualta ja jos sä sellaisen haluat löytää sun pitää löytää ensimmäisenä itsesi. Ja siihen sä tarvit aikaa. Tuollaisen tapahtumaketjun jälkeen en ottaisi Tommia takaisin. Tommi on lahjakas manipuloija. Muista se.
VastaaPoistaJa tosirakkauteen kuuluu luottamus. Tosirakkaudelle puhutaan suunnilleen kaikesta ja tosirakkaus kuuntelee. Tosirakkaus haluaa tavata sinua eikä pidä suuria välejä tapaamisten välillä, jolloin hän ei edes vastaa. Tosirakkaudesta ei tarvitse hehkuttaa viiden päivän välein: olipa ihanaa! Tosirakkaus ja luottamus puhuu usein ilman sanoja. "Olipa mahtava ilta" lauseeseen kuuluu toive. Kunpa hän olisi pian taas jälleen hyvällä tuulella ja ehtisi tavata minua. Onko Lauri se oikea?
Haluan kuitenkin vielä muistuttaa että tämä on minun mielipiteeni. Jos olen väärässä se on okei. Jaksamisia! - Beea.
Ihan oikeassa olet, Beea. Kiitos kommentistasi. Vaikka siitä tulikin minulle jollainlailla paha mieli, niin tiedän, ettei se ollut tarkoituksesi. Tiedän kyllä, että kerrot minulle vain sen totuuden, jonka yritän kieltää.
VastaaPoistaMinulla ei ole omaa tahtoa. Kaipaan rakkautta ja etenkin hyväksyntää niin paljon, että teen mitä vain sen eteen. Tiedän, että minusta ja Tommista ei tämän kaiken jälkeen voi tulla mitään, mutta en halua hyväksyä sitä. Tommi hyväksyy minut juuri tällaisena ja tunnen olevani tärkeä edes jollekin ja sitä minä kaipaan.
En ajattele asioita tulevaisuuden kannalta. Rehellisesti sanottuna, en näe itselläni tulevaisuutta ja se on kai jollain tavalla surullista.
En osaa murehtia tulevaisuudesta. Lauri on kaikki, mitä haluan juuri nyt, mutta en tosiaan tiedä, onko hän sitä myös tulevaisuudessa.
Ahdistaa nämä kaikki omat ajatukseni, kun en itsekään ota niistä selvää. Tiedän kyllä, että asioille pitäisi tehdä jotain, mutta en usko huomiseen, joten en tee mitään muuttaakseni tämän kaiken...