The key to change is letting go of fear.
Mutta mitä jos pelkään muutoksia? Kaikki oli hyvin viikonloppuna. En halunnut minkään muuttuvan enää. Olin onnellinen. No, en ole enää. Kaikki muuttui. Huonompaan päin.
Tommi soitti tänään aamulla.
"Mulla on nyt tosi kiireinen viikko töissä, en luultavasti ehdi nähdä tällä viikolla, soitan sulle sitten kun mulla on aikaa."
Hän katkaisi puhelun, ennen kuin kerkesin edes sanoa mitään järkevää. "Okei" oli ainut, mitä suustani pääsi. Puhelut häneltä tulevat aina niin yllättäen, etten ehdi varautua. Hän puhuu ja puhuu, enkä saa suunvuoroa. Ja se on hänen tarkoituksensa. Hän tietää, että epäilen. Hän tietää, että tiedän hänen valehtelevan. Hän ei halua vastata kysymyksiini.
Tommi ja Salla ovat yhdessä taas. Ehto ystävyydellemme oli se, että voimme nähdä julkisesti ja voimme olla ystäviä ihan ilman salaisuuksia. Nyt Tommi rikkoi sen ehdon. Hän vain yrittää esittää, ettei niin käynyt. "Kiireinen viikko töissä", hah! Hän viettää koko viikon Sallan kanssa, eikä halua minun häiritsevän. Sallan kanssa Tommi oli varmasti eilenkin, kun yritin soittaa.
Mitä minä nyt teen? Tommista tuskin kuuluu tällä viikolla, jos koko kuussakaan. Ja mitä sitten, kun hän soittaa? Tuskin hän myöntää olevansa Sallan kanssa taas.
Ei tämä voi jatkua näin. Minä ihan tosissani uskoin tämän onnistuvan nyt. Uskoin ne valheet, taas kerran.
"Sä hajotit mut taas. Tää on sadas kerta, kun kirjoitan sulle tästä. Ja joka kerta sä teet sen uudelleen, ja joka kerta mä uskon sun valhees. Mä haluaisin palata takaisin menneisyyteen. Mä haluaisin elää edes päivän siinä hetkessä, kun olin onnellinen sun kanssa. Kun en tuntenut sun todellista luonnetta. Kun olin niin sinisilmäinen, että kykenin näkemään vain sun parhaat puolet. Mä haluaisin elää päivän aidosti onnellisena. Just niin kuin viikonloppuna. Kaikki oli hyvin. Sen pienen hetken ja sit sä pilasit taas kaiken.
Miks sun täytyy aina tuhota kaikki? Miten sä onnistut aina kääntämään kaiken mun syyks? Miks mä annan sulle anteeks kerta toisensa jälkeen? Miks mä annan itseni kärsiä? Miks mä katson kun Salla kärsii? Kaikista helpointa olis vaan paljastaa sun todellinen luonne kaikille ja jättää sut yksin. Mut miks mä en tee niin? Sä et anna mun. Sä olet niin vahva. Sä hallitset mua, rakas."
Huoh, myönnä nyt vaan, että a) et ole päässyt TOmmista yli b) haluaisit hänet etkä Lauria. Sitten vaan lusikka kauniiseen käteen ja myönnät, että Tommi pelaa kanssasi etkä tule koskaan häntä saamaan (tai jos tuletkin, se ei ole sinulle hyväksi ja eroon se päättyy ennemmin tai myöhemmin). Sitten vain päästät irti,lopetat ne tilittävär kirjeet ja siirryt elämässä eteenpäin.
VastaaPoistaEnsinnäkin univaikeuksiisi: jos heräät yöllä älä avaa tietokonetta, sen säteily saa aivosi ajattelemaan että on päivä. Mene aikaisin nukkumaan ja sulje tietokone. Vähintään tunti ennen nukkumaan menoa. Kuuntele esim jotain rauhoittavaa musiikkia, syö kevyt iltapala, lue kirjaa ja sulje aiatukset mielestäsi. Ota jokin mukava tietty aihe jota ajttelet aina ennen nukahtamista. Toimii! Myös youtubesta löytyvät unihypnoosit auttavat toden teolla. Hyvällä unella ajatukset selkiytyvät. Kyllä ne asiat vielä ratkeavat. Tommi: anna asian olla. Älä ota yhteyttä ja elä omaa elämääsi. Ole reilu mutta tiukka. Sinullakin on rajasi. Tommi pitää kiinni siitä että tietää että soitat aina takaisin. Lauri: pidä kiinni hänestä mutta älä roiku. Ja muut: suosittelisin aloittamaan jonkin hyvän uuden harrastuksen / jutun esim kirjoittamis, maalaamis, musiikki, likuntajutun jossa vosit tavata muista samanhenkisiä ihmisiä. Se voisi antaa päällesi myös tilaa tuulettua. Älä vaivaa itseäsi liikaa ajatuksillasi, elä hetkessä. Tsemppiä!
VastaaPoistaAno 1: Vaihtoehto a:n myönnän ihan täysin, en ole päässyt yli Tommista. Mitäpä sitä kieltämään, asia vaivaa vieläkin ja olen blogissa sanonutkin, että Lauri ilmestyi kuvioon mukaan liian äkkiä, mutta en kadu minun ja Laurin juttua, enkä peruisi mitään.
VastaaPoistaVaihtoehto b:n taas sen sijaan kiellän. En halua Tommia. Tiedän, että hän on pahaksi minulle. Hän vain satuttaa ympärillään olevia ihmisiä, eikä hän pysty olemaan uskollinen kumppanilleen. Ystäväksi hänet todella haluaisin, koska katsos kun ystäviä voi olla monia, mutta kumppaneita ei.
Ja kirjeistä vielä, haluan siis korostaa, etten lähetä niitä ikinä. Kirjoitan niitä lähinnä vain itselleni, selvittääkseni ajatuksiani.
Kiitos kommentistasi :)
Ano 2: Olen kuullut aiemminkin, että tietokoneelle ei pitäisi mennä enää myöhään illalla, eikä yöllä. Haluan vain niin kovasti purkaa ajatuksiani johonkin. Ehkä vain ihan suosiolla tästä lähtien kirjoitan päiväkirjaani öisin, että saisin unta hieman paremmin. Kiitos vinkistä :)
Noista unihypnooseista en olekaan kuullut, täytyykin perehtyä niihin tarkemmin.
Aion nyt olla soittamatta Tommille ja odottaa hänen yhteydenottoaan. Tiedän, että hän soittaa jossain vaiheessa taas. Laurille olen parhaani mukaan yrittänyt antaa omaa aikaa ja edetä ihan rauhassa. Tavoittelen sitä, että joka toinen kerta hän pyytää minua johonkin ja joka toinen kerta minä häntä. Näin näemme juuri niin paljon kun hänelle on ok ja tällä hetkellä olen itsekin oikein tyytyväinen.
Uusi harrastus on myös hyvä idea. Ongelmana vain on raha, jota ei nyt mitenkään kovin kauheasti ole. Olen myös kauhean laiska ja saamaton harrastusten suhteen, enkä meinaa ikinä jaksaa lähteä harrastamaan mitään. Nyt kuitenkin olen yrittänyt oma-aloitteisesti kotona harrastaa jotain, esim. piirtämistä ja lenkkeilyä.
Kiitos kommentista ja tsempeistä!