Annoit mulle onnen, nyt annan sen pois, mä päästän sut pois

"Kaks viikkoa ja kaks päivää, rakas. Mihin se aika meni? Odottamiseen. Mä odotin sua ja sun puheluas. Ja mä odotin turhaan. Monennenko kerran mä sanon sulle, että odotin turhaan taas? Niitä kertoja ei lasketa yhden, eikä edes kahden käden sormilla. Satutko muistamaan, mitä mä silloin lauantaina sanoin sulle, just ennen kuin laitoin ulko-oven kiinni? Mä sanoin aikalailla sanasta sanaan näin: "Sä soitat viimeistään viikon päästä, lupaatko?" ja tiedätkö, rakas, mitä sä teit? Sä lupasit. 

Sä olet myös luvannut Sallalle rakastavas vain sitä. Sä olet luvannut olla puhumatta mulle. Sä olet luvannut olla rehellinen. Sä olet luvannut ja luvannut, etkä sä ole lunastanut yhtään lupaustas. Mä toivon, että Sallakin vihdoin tajusi sen, että sulle itselles niillä sanoilla ei ole mitään merkitystä. Sä tiedät jo luvatessas, että sä et tule pitämään lupaustas. Salla ansaitsee jonkun paremman, kuin sinä. Ja sä et ansaitse ketään. 

Sä ällötät mua. Sä olet vain seksin perässä. Sä haet hyväksyntää ja tyydytystä. Sä haet vierelles ihmistä, jonka avulla sä saisit kerättyä lisäpisteitä sukulaisiltas. "Oi kun kiva, meidän Tommikin on löytänyt naisen."

Sä haet kokemuksia, joilla sä voit leuhkia ystävilles. "Mä sain kahta naista samana päivänä."

Ainiin, mille ystäville? Ei sulla ole ketään enää. Ne vihaa sua. Niin kuin minäkin. Ne näkee sun läpi. Ne on tajunnut, että toi kaikki on vain kulissia. Ja sä olet koko esityksen ainut näyttelijä, surkea sellainen.

Mutta tiedätkö, rakas. Joku päivä sun lavasteet lahoaa ja kaatuu sun päälle. Sä jäät kaiken sen rojun alle ja silloin kukaan ei oo nostamassa sua ylös sieltä. Mä en auta, vaikka sä kuinka kärsisit. Mä nauran vierestä ja osoitan sormella. 

Ja kuule, rakas, mä tulen nauttimaan siitä. Mä tahdon nähdä, kun sun koko roolileikki kuihtuu kokoon. Mä tulen nauttimaan siitä niin paljon. Varsinkin, kun mä itse olen onnellinen ja olen tienannut onneni rehellisin keinoin."