Tosiaan, en vielä tänne päivitellytkään, että missä mennään. Lauri siis soitti perjantaina illalla ja kysyi voisiko tulla tänne yöksi. Raukalla oli tullut ikävä. Hän toi pari elokuvaa mukanaan, katsoimme ne ja minä tein iltapalaa meille.
Olen aina ajatellut, että Laurille on vaikeaa puhua vakavasti, emmekä oikeastaan ikinä ole puhuneet mistään syvällisemmästä, mutta yöllä juttelimme todella pitkään ihan kaikesta maan ja taivaan välillä. Meistä, molempien menneisyydestä ja vähän tulevaisuudestakin. Vihdoin minusta tuntuu, että luottamus ja kaikki alkaa olla kohdallaan ja kaikki alkaa sujua paremmin. Olin aina siihen hetkeen asti todella epävarma Laurin suhteen ja pelkäsin, että hän vain leikkii kanssani, mutta se hetki sai minut varmaksi siitä, että kyllä hänelläkin on tunteet mukana ihan yhtälailla kuin minullakin.
Enkä edes nähnyt unta Tommista!
Mahtava tunne, mahtava Lauri ♥
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti