Luin äsken läpi ensimmäisen postaukseni. Sitä kirjoittaessani olin eri ihminen, kun nyt. Olin sokea rakkaudesta. Tein kokoajan lisää vääriä valintoja. Luulin olevani onnellinen. Uskoin onnellisiin loppuihin.
En kuunnellut niitä neuvoja, joita sain muilta. Jossain sisimmässäni kyllä tiesin, että pitäisi kuunnella mitä muut sanovat, pitäisi lopettaa leikkiminen ja hyväksyä todellisuus. En luultavasti olisi tässä tilanteessa kuin olen nyt, jos olisin luovuttanut jo aiemmin. Kyllä, koen olevani luovuttaja. En ikinä kostanut Tommille tarpeeksi. En antanut hänen kärsiä niin kuin minä kärsin.
Olen muuttunut blogin aloittamisen jälkeen paljon. Huomaan sen itsekin. En edes tiedä onko muutos positiivista vai ei. Olen muuttunut katkerammaksi, epäilen kaikkea mitä minulle sanotaan, en pysty luottamaan ihmisiin, omakuvani on erilainen kuin ennen. Olen kokoajan varautunut pettymään ja sen takia onnistuneet suunnitelmat ja pidetyt lupaukset tuntuvat tuplasti paremmilta kuin ennen.
Vaikka uskon edelleen siihen, että kaikilla tapahtuneilla asioilla on tarkoitus, en ymmärrä mikä se on. "Paha" voitti tälläkin kerralla.
Minusta tuntuu pahalta nähdä, että Tommi on jatkanut elämäänsä Sallan kanssa niin kuin mitään ei olisi tapahtunut. He ilmeisesti asuvatkin jo yhdessä. Minä pyöritän tätä asiaa yhä mielessäni kokoajan ja Tommi näyttää unohtaneen kaiken. Koston halu on suuri, todella suuri, mutta en silti pysty siihen. Enkä halua antaa Tommille sitä nautintoa, että ottaisin yhteyttä häneen taas. Sanoin hyvästit jo kerran, eikä aio tehdä sitä uudelleen. Repisin vain kaikki haavat auki taas uudelleen.
Tämä häiritsee minua todella, en ole tyytyväinen lopputulokseen, mutten myöskään pysty muuttamaan sitä. On jo liian myöhäistä.
En usko että ikinä olisi liian myöhäistä millekkään, mutta on eri asia mitä tilanteesta ajattelet. Jäljet ovat Tommissakin, ei hän ikinä tule unohtamaan. Mitäpä jos hän ajattelee täysin samanlailla kuin sinäkin? Muutos on aina hyväksi. Se saattaa käydä kantapään kautta tai helposti mutta hyväksi kuitenkin. Minäkin huomaan että olet muuttunut paljon postausten myötä, vahvemmaksi ja enemmän suopeammaksi itsellesi.
VastaaPoistaAnna aikaa itsellesi miettiä asioita. Ja mene vaan rohkeasti kouluun taas. Älä välitä siitä, jos Salla tekee jotain. Ajattele vaikkapa että olet tahallista ilkeyttä yläpuolella. Ole avoin ja ystävällinen niin ihmiset huomaavat kuinka mahtava tyyppi olet. Kyllä sä pärjäät!
Ada, en tiedä, miksi kuvittelet, että T ois kävellyt ulos ilman mitään jälkiä. Ei tietenkään ole. Sähän torjuit sen monta kertaa, se on kärsinyt siitä, näin aluksi, ja kärsii muutenkin; sehän on alkoholisti, seurustelee ja on sairaassa tunnesuhteessa tyttöön, joka on mm. sairaalloisen mustasukkainen, ja käyttää henkistä ja fyysistä väkivaltaa. Sun fantasiat niiden rypyttömästä arjesta on pelkkää kuvitelmaa, Sallalla on niin vakavia ongelmia, että ei se niiden arki ole varmasti siitä simputuksesta miksikään,muuttunut, ja kun Tommikerran siinä hullussa roikkuu, sen elämä on varmaan helvetillistä lasinsiruilla kävelyä.
VastaaPoistaOlen pahoillani puolestasi, kun menetit neitsyytesi noin kamalalla tavalla. Mut sä olet aikuinen nyt, ja aikuisena sä valitsit hullun kaverisi poikaystävän kanssa panemisen. Sä tiesit kyllä, että olet kusessa. Mut sä teit sen silti. Aikuisena oleminen tarkoittaa vastuuta. Varatulla on pettämisasioissa isompi vastuu, mut varatun paneminen on silti typerää, oli vasta 17-vuotias, tai ei. Ja kyllä sen yleensä jo nuorempanakin tietää.
Mutta ny sulla on kiva poikaystäväkokelas - jolle muuten voisit antaa tilaa vaikka sitä koneella istumista varten, ihmiset voi tarvita omaa aikaa tyhmiäki asioita varten. Ja sullahan on asiat hienosti; sinä tässä olet vapaa tekemään ihan mitä itse vain haluat, toteuttamaan itseäsi kaikilla tavoilla jotka voit vain keksiä, fiksu, nuori, varmasti kauniskin ;) Tommi se on kusessa sen hullun muijansa kanssa.
Kuraattorile puhuminen on hyvä idea. "Neljän huntin trauma" kuulostaa sen verran raskaalta asialta yksin kelailtavaksi.Tsemppiä. -Moona
Muista, että toi neljähunttia on Tommin määrittelemä hinta, ei muiden. Ja sitä paitsi, se saattoi jopa tarkoittaa sen hyvällä = en muuta kuin rahaa pysty sulle antamaan, joten typerä mies kun olen, tarjoan sitten sitä. Se ei ehkä edes tarkoittanut sitä miksikään huoran maksuksi.
VastaaPoistaMun motto on, että vaikka vaikeita asioita ei kannata paeta, ei niitä asioita kannata tekemälläkään vaikeaksi tehdä. Itseäsi turhaan satutat, jos jäät moista mälväämään ja enivei, ethän sä ottanut sitä rahaa!
OK, sulla oli ikävä loppu suhteelle, jossa meni neitsyys. Mutta hei, miten monta neitsyyttä on kuule pelkästään tänä kesänä mennyt kännisekoiluissa, yhden yön suhteissa, jonka jälkeen kundi ei edes moikkaa, puoliväkisin ja kokonaan väkisin...? Aika harvoin se tie johtaa neitsytvuoteesta alttarille ja aika usein suhteet saa ikävän lopun, nuorena etenkin.
Musta tuntuu, että sä vaan et kestä Sallalle häviämistä, ikävä kyllä. Jos ne ei ois enää yhdessä, pääsisitkö tästä yli? Tätä sinuna keskittyisin miettimään: mikä todella,ihan oikeasti, susta tekee OMAN elämäsi voittajan? Vaikka turha tätä on päähän takoa, tiedän sen omasta kokemuksesta (tarkoitus siis ei ole suhtautua suhun alentuvasti tai muuta, please tiedäthän sen!).
Pahintahan näissä ihmissuhdeasioissa onkin se, että harvoin, hyvin harvoin niissä on mitään lopputuloksia muutoin kuin jenkkileffoissa. Ne on meidän ristinä, ilona ja oppina koko loppuelämän, mutta jos ne jaksaa ja osaa laittaa oikeaan mittasuhteeseen, niin sitä huomaa, että ihan OK niin.
Ihmiset selviää keskitysleireiltä elämään onnellista elämää, kai nyt yhden kuspääjätkänkin jälkeen sitä voi olla!
Bea: Kiitos kommentistasi. Olen tosiaan vahvempi kuin ennen, mutta koulun alku pelottaa silti. Mitä jos en olekkaan tarpeeksi vahva? Kyllä minun on pakko olla. Kyllä minä pärjään.
VastaaPoistaMoona: Kiitos! Kommentissasi oli tosi paljon asioita, jotka pääsevät helposti unohtumaan. Tommi vain on niin hyvin onnistunut luomaan sen kulissin, että kaikki on täydellistä hänen elämässään. Se on vain osa sitä, että hän haluaa tuhota minut. Tiedän, että vastuu virheistä on yksin minulla. Ilman tekemiäni päätöksiä en olisi tässä. Niitä vain ei voi muuttaa enää ja parhaani mukaan yritän kantaa sen vastuun, joka seurasi virheistä.
Anonyymi: Joo, tuskin Tommi millään pahalla tarkoittikaan tuota neljää sataa, mutta en silti pystynyt olemaan ajattelematta sitä niin. Hän kuitenkin käy huorabaareissa ja tuli kerran jopa sieltä suoraan tänne, joten en voinut välttyä siltä ajatukselta, että olin vain maksullinen huora.
Olen tosiaan miettinyt, että olisiko kaikki helpompaa, jos Tommi ja Salla eroaisivat. Olen vilpittömästä sitä mieltä, että kyllä. Voisin hyväksyä kaiken tapahtuneen, enkä joutuisi katsomaan sitä, että Tommi pitää yllä sitä kulissia kokoajan. Enkä voi myöskään välttyä nyt siltä ajatukselta, että hän tekee tällä hetkellä tätä samaa jollekkin muulle tytölle.
Kyllä tämä tästä muuttuu paremmaksi, kunhan vain pidän mielessä, että elämä on tulevaisuus, eikä menneisyys.