Laitoin Tommille viestiä, sanoin ihan kaiken, minkä olen jättänyt tähän päivään asti sanomatta. Ja sen jälkeen poistin Tommin numeron. Tiedän kyllä, että tulen näkemään häntä edelleen kaupassa, keskustassa, joka paikassa, mutta en välitä. Olen kuin en tuntisikaan.
Olen vahva, en anna Tommin hallita minua enää. Keskityn nyt täysillä Lauriin ja unohdan menneet.
Huomenna aamulla starttaa auto kohti kaverin mökkiä, ihan lähellä kotia ollaan, mutta edes vähän pois tutuista maisemista. Voi olla, että Laurikin tulee mukaan, en tiedä vielä. Saatan päivittää blogia vähän hitaammin seuraavat pari päivää, mutta ymmärrätte varmaan. Kaipaan nyt vain aikaa kavereideni kanssa ja jotain muuta ajateltavaa, kuin Tommi.
Jollain tavalla minusta tuntuu tosi pahalta, että minun ja Tommin juttu päättyi näin, mutta toisaalta olen myös helpottunut. Näin tämän kai oli tarkoituskin päättyä. Hän sai Sallan ja minä sain kai Laurin...
En edelleenkään ole ihan tottunut siihen ajatukseen, että tämä oli nyt tässä, mutta kovasti yritän. En romahda enää, kestän tämän nyt.
Ajatukset ovat sekaisin, teksti pätkii, en osaa tuottaa järkeviä lauseita. Palataan asiaan myöhemmin, kun ajatukset ovat edes vähän kokonaisempia. Heips!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti