Aamulla heräsin viestin ääneen. Tommi.
"Mä olen oikeasti pahoillani siitä, ettei me nähty maanantaina. Olis ollut kiva mennä sinne kahville, mut yritetään maanantaina uusiks. Onhan kaikki ok?"
"On."
Häntä ilmeisesti jäi oikeasti häiritsemään se, ettemme menneet sinne kahville. En sitten tiedä, onko tässäkin jokin taka-ajatus, mutta ei oikeastaan edes jaksa kiinnostaa. En halunnut vastata mitään kovin syvällistä, "on" sai luvan riittää. Soittakoon ensi maanantaina jos soittaa.
Laurin kanssa soittelimme tänään, mutta emme ehtineet nähdä, koska hän oli jo sopinut jotain muuta. Ehkä huomenna, saa nähdä.
Vaikka kaikki on kai menossa parempaan suuntaan, jotenkin minua ahdistaa ja turhauttaa kokoajan. En edes tiedä miksi. Näen painajaisia, enkä saa nukuttua vieläkään. Ärsyttävää.
Vaikuttaa siltä että Tommi haluaa joko kovasti sinut takaisin tai sitten hän haluaa omaan olonsa paremmaksi. Hän uskaltaa lähestyä sinua vain puhelimella. Jos näette maanantaina vaadi häntä puhumaan kasvoista kasvoihin. Silloin näet hänen ilmeensä ja reaktionsa suoraan. Voimii!:)<3
VastaaPoistaMinullakin on tullut vähän sellainen tunne, että Tommi tajusi valinneensa väärin ja yrittää saada minua takaisin. En tiedä.
VastaaPoistaMutta minua hän ei saa, en jaksaisi sitä enää.
Mutta joo, maanantaina yritän selvittää kaiken. Kiitos <3