Mä lähden. Kaikki oli nyt sitten tässä, millään ei oo enää vitunkaan väliä. Niin helvetin kauan mä olen taistellut, tehnyt kaikkeni ja yrittänyt kestää. Mutta en mä vain kestä. Mä teen kaikkeni toisen puolesta ja toinen ei tee mitään hyvää mulle. Kaikki on ohi nyt, mä en tahdo olla mä enää. En tahdo olla tässä ruumiissa, en tahdo olla näiden ihmisten kanssa. Mä en ole pitkään aikaan tuntenut eläväni, enkä mä kestä tätä tyhjyyttä enää. Mun pää hajoaa.
Lauri pudotti mut tyhjän päälle taas. Joi kaikki mun viinat, tuhlasi kaikki mun rahat ja lähti etsimään uutta seuraa. Illalla se soittaa taas kolmen promillen humalassa ja pyytää kyytiä, oksentaa autoon ja valittaa, että mulla kesti tulla. Seuraavana aamuna se on taas niin helvetin krapulassa, ettei se edes huomaa mun olevan olemassa ja illalla se onkin taas poissa, monta viikkoa. Vaan niin ei käy tällä viikolla. Mä suljen puhelimen ja lähden pois. Jätän hänet yksin, aivan kuten hän tekee aina mulle. Kävelköön kotiin, mä en ole mikään orja, joka tekee kaiken mitä käsketään. En enää. Onhan sillä sitten intissä aikaa miettiä, että mikä meni pieleen.
Tommikin käyttäytyy taas aivan kuten ennen. Ensin mä autoin ystävää hädässä, lainasin viimeiset rahani hänelle ja hän lupasin antaa ne takaisin "huomenna". No, tää huomenna meni kai viikko sitten, eikä Tommista ole kuulunut mitään sen jälkeen. Mun rahat on kaadettu kurkusta alas ja nyt on taas vitun hyvä olla. Ei vastata puhelimeen, eikä viesteihin, mitäpä turhaan sellaista tekemään.
Tässä mä makaan olohuoneen lattialla laukut pakattuna ja valmiina lähtemään. Tyhjensin säästötilini, tankkaan auton ja lähden. En tiedä mihin, en tiedä kuinka pitkäksi aikaa, mutta lähden silti. Mä en tiedä päivitänkö mä sieltä, riippuu ihan siitä, missä mä olen ja missä kunnossa. Just nyt tuntuu, että mä ajan mahdollisimman kauas ja nollaan pään niin, etten muista enää koskaan mitään.
Mä olen lopussa.
Sinä se et sitten ikinä opi. :) Mieluummin roikut näissä kahdessa elämäm koululaisessa, ku hankkisit miehen, joka kohtelis sua, ku prinsessaa. Huomenna Lauri on taas niin ihana ja sä et oikeesti edes lähdekään minnekään. Ajat vähän matkaa ja palaat takas kotiin sen luuserin syliin ja sama paska jatkuu taas. :)
VastaaPoistaItseasiassa, mä lähdin ja palasin juuri äsken.
PoistaMä en tahdo miestä, joka kohtelee mua kuin prinsessaa. Mä tahdon olla tasa-arvoinen miehen kanssa ja vapaa tekemään mitä mua huvittaa. Mutta joo, ei tämänkään ole oikein.
Eikö nyt jo kannattaisi antaa olla? Koita saada oma elämäsi kuntoon ja anna kaikkien miesten olla ihan omissa oloissaan. Opettele pärjäämään yksin :)
VastaaPoistaMä tiedän, että pitäisi. Tässä tapauksessa se "yksin" vain todella on YKSIN ja siihen mä en pysty. Jos mulla olisi ystäviä edes, olisi tilanne ihan toinen.
PoistaAjele tänne vaan! Tarjoon katon pään päälle ja vaikka vähän ruokaakin, jos Puola ois riittävän kaukana.. :) Sori, oon ollu tosi huono kommentoimaan viime aikoina, oon kyllä käyny lukemassa kaikki postaukset ja tsemppaamassa henkisesti!
VastaaPoistaKelpaisi, todellakin! Puola vaan taitaa olla vähän turhankin kaukana :D
PoistaKiva kun edes nyt jätit kommenttia ja mukavaa kuulla, että sä olet siellä kuitenkin :)
Ada nyt tää on jo viimenen pisara! Tiedän kokemuksesta, irti päästäminen on vaikeeta, mutta sun täytyy tehdä se nyt. Et voi enää roikkua noissa kahdessa, sä et vaan voi tehdä sitä itsellesi. Koeta lukea taas tekstisi muiden ihmisten silmillä ja yritä kuulla se hätähuuto. Sun täytyy päästää irti, sä et oikeasti voi kestää enään tota. Me välitetään susta, kuuntele meitä, älä niitä narsisteja, jotka käyttävät oikeasti vaan sua hyväkseen. Avaa sun silmät äläkä usko enää satuja. Sä voit pelastaa ittes vielä, päästämällä irti. Voimia päästää irti, ei jatkaa. Oon niin huolissani susta. Tiedätkö, että sun pitäis nimenomaan näyttää niille kahdelle, että sä pärjäät. Myös yksin. Avaa silmät jo niiden pahuudelle, ne on sairaita, ja kohta tartuttaa sutkin pahasti.
VastaaPoistaBea
Tommin suhteen mä olen aikalailla jo luovuttanut, mutta Laurista mä en osaa vieläkään laskea irti. Musta kuitenkin tuntuu, että tämän suhteen suunta muuttuu nyt. Mä en tiedä, että mihin suuntaan, mutta muuttuu kuitenkin...
PoistaHyvä, sinä! Ja pidäkin huoli siitä, että tuo teidän suhteenne suunta muuttuu, koska Lauri taitaa pitää sua itsestäänselvyytenä. Lauri saataa olla kehityskelpoinen yksilö, mutta kyllä sen pitäis oppia kohtelemaan naista reilummin ja oikeudenmukaisemmin; ethän sä nyt sentään ole mikään sen orja... Paa nyt se jeppe ojennukseen silläkin uhalla, että jäisit yksin. Kun saat yo-lakin, voit lähteä muihin maisemiin ja tutustua uusiin ihmisiin, miehiinkiin ja löytää vaikka minkälaisen helmen. Kuulostaa hyvältä, että sulle riittää tätä nykyä välillä kaakaokin, eikä aina tartte olla sitä kaljaa. Oot ilmeisesti pystynyt vähentämään juomista, se on hienoa! Toivon, että keskityt nyt koulun loppuun saattamiseen; kyllä se hyvä elämä sulle vielä aukeaa! Pidä tyttö kulta huoli itsestäsi...
VastaaPoista"vanhus"
Mä pistän Laurille ja kaikille kampoihin nyt oikein kunnolla, mua ei potkita enää. Mä olen helvetin väsynyt, enkä mä jaksa keskittyä oikein mihinkään, mutta eiköhän tää tästä taas.
PoistaAlkoholi on viime aikoina jäänyt oikeastaan kokonaan, ei oo rahaa eikä kiinnostustakaan liiemmin. Hyvä niin.
Kiitos tsempistä taas :)