Sivut

torstai 25. syyskuuta 2014

I wish that I could wake up with amnesia

Tiedättekö, todellisuus alkaa iskeä vasten mun kasvojani vasta nyt. Tommista tulee ihan oikeasti isä. Tommilla on perhe, Tommilla on elämä. Tommilla on kaikki, mikä multa puuttuu.

Mä en voi koskaan enää istua Tommin kanssa baarissa pilkkuun asti ja raahautua hänen luokseen nukkumaan. Mä en voi koskaan enää leikkiä hänen taloudenhoitajaansa ja yllättää häntä siivoamalla koko kämpän. Mä en voi koskaan enää olla se, ketä ilman hän ei pärjäisi. Mä en koskaan enää ole hänelle tärkeintä maailmassa. Mä en koskaan enää ole se, kenelle Tommi soittaa ensimmäisenä ja kertoo, kun jotain suurta on tapahtunut. Mä en koskaan enää ole se, kenellä hän tekstaa, kun on tylsää. Tommi ei enää koskaan soita mulle keskellä yötä vain kertoakseen, että ikävöi mua.

Tommi on kiireinen elämänsä kanssa, kyllä mä ymmärrän. Mun vain on niin vaikeaa hyväksyä kaikkea sitä. Mun on vaikeaa hyväksyä, että niin lyhyessä ajassa joku muu voi vain tulla ja korvata minut. Joku muu vain ilmestyy jostain ja vie meiltä sen kaiken, mitä meillä oli.

Ei ole meitä kahta, ei enää koskaan. On vain he ja minä.

I wish that I could wake up with amnesia
And forget about the stupid little things
Like the way it felt to fall asleep next to you
And the memories I never can escape

Miksi mä en vain osaa olla onnellinen Tommin puolesta? Miksi mä en osaa iloita, kun Tommilla menee paremmin kuin koskaan aiemmin?

12 kommenttia:

  1. Siksi, koska sä rakastat sitä enemmän kuin mitään. Edelleen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Enemmän kuin mitään - en sanoisi. Rakastan - kai.

      Mä olen sellainen ihminen, joka uskoo siihen, ettei ensirakkaus lopu koskaan ja tää on nyt kai sitten sitä. Kyllä mä tiedän, ettei musta ja Tommista tule mitään enkä mä todellakaan tahtoisikaan sitä, mutten tahtoisi luopua tästä kaikesta, mitä meillä nyt on.

      Poista
  2. Jos Tommi on sellainen, kuin mitä annat blogissasi ymmärtää (pahimmat tapaukset) niin olen aika varma, että se mies katoaa kuin pieru saharaan, kunhan tutustuu perhe-elämään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sä olet saanut juuri oikean käsityksen ja mä olen miettinyt myös, että ennemmin tai myöhemmin hän häipyy. Ensin mun elämästä ja sitten perheensä.

      Poista
  3. Susta tuntuu pahalta, koska Tommi jatkaa elämäänsä uuteen suuntaan mutta sä et voi vielä. Kyllä se paranee sinullakin vielä. :)

    VastaaPoista
  4. Ehkä sä tiedät, ettei Tommista ole tuohon? Ja et vaan voi siksi olla onnellinen sen puolesta:/

    VastaaPoista
  5. Eikö Tommin pitäny muuttaa johonkin kauas pois, ulkomaille? Eiks se toteutunukaan???

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Piti joo. Aluksi hänen oli tarkoitus lähteä muistaakseni elokuun lopussa, sitten tuli nainen kuvioihin ja lähtö siirtyi tämän kuun lopulle ja nyt... En mä usko, että Tommi lähtee.

      Hän aina suunnittelee ja suunnittelee, toteuttaakin jo osittain ja sitten vain peruu kaiken viimetipassa.

      Poista
    2. Mä näin vanhempana blogin lukijana ihmettelen, miksi sä et tajua yhtä asiaa: Tuo Tommihan syöttää sulle vaikka mitä skeidaa (ulkomaille lähdöt yms.) ja sä varauksetta uskot hänen puheisiin. Miksi ihmeessä? Tajuat kai, että hänen tarkoituksena on vain tuottaa sulle pahaa mieltä uhkailemalla lähtevänsä. Samoin kehuskelu uudella tyttöystävällä kuuluu samaan luokkaan. Ja että tyttis on jo raskaana. Uskotko sen? Mä en.

      Poista
    3. Mä uskon, koska mä tiedän niiden juttujen olevan totta. Ei mulla oo mitään syytä epäillä, mun mulle näytetään lentoliput tai kun mä istun Tommin tyttöystävän kanssa iltaa samalla kun tää on pää pöntössä. Kyllä mä epäilisin, jos mulla olis syytä epäillä, mutta ei mulla nyt oo. :)

      Poista