Wanna start over?

Sä aina vaan kerta toisensa jälkeen petät sun lupaukses. Mä ihan tosissani harkitsin jo tänään jättäväni sut puhelimessa. Kaikki ne hyvät hetket saa mut kuitenkin jäämään kerta toisensa jälkeen. Se, kuinka sä saat mut nauramaan ja kuinka hellä sä osaat olla.

Sun täytyy ihan tosissaan miettiä, onko tärkeämpää juoda vielä yks kalja tai polttaa toinen jointti, kuin nähdä mua? Harkitse tarkkaan. Koska jos sä ihan tosissas sanot, että on, niin eiköhän tää oo sitten tässä. Mä olen arvokkaampi kuin se vitun jointti ja mä todellakin olen arvokkaampi, kuin se bissetölkki. Ja jos sä et sitä tajua, niin mun on aika etsiä joku, joka tajuaa.

Sinussa on kaksi puolta. Se puoli, johon mä rakastuin. Se Lauri, joka avaa oven ja kantaa kauppakassit. Ja sitten on se Lauri, joka lyö luurin korvaan ja kaataa kaikki syyt minun niskoilleni. Minä olen se hullu, minä skitsoan turhasta. Se Lauri, joka pettää lupaukset kerta toisensa jälkeen ja suuttuu, kun minä pahoitan mieleni. 

Mä olen sanonut monesti, etten mä tahdo sitä jälkimmäistä Lauria. Jos sä et pysty pitämään sitä kurissa, niin peli on pelattu. Kesä tulee, intti tulee, enkä mä jaksa tapella enää. Tää ei oo enää vaan tällaista kerran kuussa -tappelua. Tää alkaa olla päivittäistä ja se syö mut loppuun. Meidän jutun alussa sä kerroit sun eksästä ja siitä, kuinka se käyttäytyi. Mä pidin häntä hulluna. Ja nyt, vuoden jälkeen tunnistan itseni joka lauseesta. Ja tiedätkö mitä? Se on sun vika. Sä teet minusta tällaisen. Sä olet se, joka käyttäytyy väärin.

Meidän jutusta on tullut vain seksisuhde. Sä olet tehnyt siitä sellaisen. Ja musta tuntuu, että sä haluat siitä sellaisen. Mut tiedätkö mitä? Mä en halua. Mä en kaipaa mitään kerran kuussa -panoa. Mä kaipaan läheisyyttä ja rakkautta. Mä tahdon, että mulla on joku, johon mä voin luottaa sata prosenttisesti. 

Nyt musta tuntuu, että sä et ole se joku.