Sivut

perjantai 18. huhtikuuta 2014

Ehkä kaikki on turhan tavallista

Hyvää pääsiäistä jokaiselle!

Hirveen uuvuttavia nää pyhäpäivät. Missään ei oo ketään, kaikki paikat on kiinni ja täytyy vaan olla kotona. Ei jaksa ulkoillakaan, laiska kun olen. Tai ehkä se vaan johtuu siitä, että sitä ylimääräistä energiaa ei tosiaan ole kulutettavaksi.

Laurikin taitaa olla yksi niistä, jotka pakenevat sukulaisten luo viettämään pyhiä, kun ei hänestäkään ole kuulunut. Ehkä hän jossakin vaiheessa soittaa. Tai ehkä minun  pitäisi soittaa hänelle.

Kaikki energiat vain tuntuvat olevan poissa. Kaikki on kyllä ihan hyvin, mutta jokainen raaja tuntuu painavan vähintään sata kiloa. Ehkä mä olen tulossa kipeäksi... Tai jotain.

Tämän päivän olen kuluttanut, noh, rehellisesti sanottuna tekemättä mitään. Olen maannut sängyssä, tuijottanut kattoa ja kävellyt kerran jääkaappille toteamaan valon olevan yhä paikallaan. Niin joo ja olen jutellut Tommin puhelinvastaajalle muutaman minuutin. Muutaman minuutin liikaa. Ei mulla tosissaan mitään asiaa ollut, kunhan juttelin johonkin, ettei pää ala rakoilla. Sitä kautta saan jutuilleni ehkä edes joskus vastauksen, kun eivät nuo seinät turhan usein juttele takaisin. Ehkä ihan hyvä niin, sitten kun ne alkavat vastailla, hankkiudun hoitoon.

Ei mulla teillekään ollut tänään mitään erikoista. Väsymystä ja pääsiäistä, mitäpä muuta sitä ihminen tarvitseekaan... Paitsi siideri maistuisi, muttei se Tommi tosiaan vastaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti