Sivut

tiistai 18. helmikuuta 2014

En päästä sua koskaan, kuolen sun vuoteesi viereen

Tämän päivän suunnitelmat eivät menneet lainkaan niin kuin aluksi ajattelin, mutta ihan hyvä päivä tämä tuntuu silti olevan.

Päiväni alkoi jo neljän aikaan aamuyöllä, kun heräsin Tommin puheluun.
"Voinko mä tulla aamukahville?"
Siinä me istuttiin pöydän ääressä juomassa kahvia. Hän toi mukanaan leipiä ja tölkillisen maitoa.  Puhuimme niitä näitä, hän kyseli minun tilanteestani ja kertoi omastaan. Seurustelee kuulemma Sallan kanssa taas, ei se mitään. Jossain vaiheessa tuli hetken hiljaisuus, minä tuijotin häntä ja hän minua. Molemmat virnistivät ja alkoivat nauraa.
"Tiedätsä, että mä oon ihan vitun onnellinen just nyt, tässä sun kanssa." 

Muutaman tunnin hän jaksoi kanssani viettää ja lähti sen jälkeen kotiin nukkumaan. Olisi kuulemma mieluusti ottanut minut kainaloonsa, just joo. Yritti hän seksiäkin vongata, puoliksi vitsillä, mutta hän tietää tasan tarkkaan, ettei sitä tule saamaan.
"Aina kannattaa yrittää!"

Minä jäin kotiin, laitoin musiikit soimaan ja meikkasin kaikessa rauhassa. Sovitin varmasti kymmentä eri asua ja päädyin mekkoon pitkästä aikaa. Laitoin hiukset kivasti ja ensimmäisen kerran ikuisuuksiin olin edes hetken tyytyväinen siihen, mikä minua peilistä katsoo.  Olin itseni näköinen, juuri sellainen kuin tahdon olla.

Kymmeneksi kouluun, kolme tuntia sitä ja tätä ja sieltä suoraan kotiin. Tarkoitushan oli aluinperin mennä Lauria vastaan töihin, mutta hän päätti ilmoittaa eilen illalla, että eipä onnistu. Hän on kuulemma menossa kaverinsa luo kahville suoraan töistä.
"Mä soitan kun oon lähdössä sieltä."

Ärsyttävää, joo, mutten anna sen lannistaa. Näemme ehkä illemmalla tai sitten teen jotain muuta, kirjoitan vaikkapa teille.

Lääkkeiden kanssa pärjään ihan kohtalaisesti, ruokaakin olen syönyt tavallista enemmän. Raskaustesti näyttää negatiivista ja sade on lakannut. Yleisesti ottaen kaikki on siis oikein kivasti.

Nyt jatkan musiikin kuuntelua ja lähden ehkä kohta kiertämään muutaman vaatekaupan pitkästä aikaa. Palataan myöhemmin tänään, jos aikataulut sallivat!


4 kommenttia:

  1. "Raskaustesti näyttää negatiivista ja sade on lakannut" , on elämän yksi onnellisimmista lauseista.

    VastaaPoista
  2. Mut minä ihmettelen, että eikö iso naimen ole osannut käyttää ehkäisyä, taas? Eikö aiemmat pelot ole opettaneet mitään? Eihän säännöllinen raskaustesti ole mikään ehkäisyväline. Kukat mun hatussa vain heiluu taas, Moona

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Naurahdin tuolle kukka jutulle :D

      Mutta siis joo, kyllä se ehkäisy silloin tällöin vieläkin jää käyttämättä, mitäpä sitä kieltämään. Ennen näin tapahtui kuitenkin ehkä kahdeksalla kerralla kymmenestä ja nykyään ehkä kerralla kymmenestä, joten parannusta tapahtuu. Ei pitäisi olla niin vaikeaa huolehtia siitä, mutta silti. Äh, ihan aiheesta saarnaat kyllä...

      Poista