Sivut

keskiviikko 13. marraskuuta 2013

Nyt piirrät jäljet rakkaudestas naistenhuoneen seinään

Pettämistä olen sivunnut blogissa joskus aiemminkin, mutta tarkempaa puhetta siitä ei ole muistaakseni ollut. Nyt kuitenkin lukijan ehdotuksesta kirjoitan aiheesta hieman pidemmin. Haluan siis korostaa, että kaikki kertomani mielipiteet ovat omiani, enkä milläänlailla väitä niiden olevan totuuksia, vaan pelkästään omia ajatuksiani. Älkää siis turhaan hermostuko, jos ajattelette jostain jutusta erilailla. Kaikenlaisia näkemyksiä asioista otan ilomielin vastaan kommenttiboxissa!

Mitä siis on mielestäni pettäminen? Asia riippuu aina tilanteesta ja suhteesta, jossa eletään. Esimerkiksi Tommin kanssa ollessani en missään vaiheessa ajatellut hänen pettävän minua, jos hän oli Sallan kanssa. Tiesinhän kokoajan siitä, että hän on suhteessa jonkun toisen kanssa ja säännöt olivat ihan selvät. Jos hän kuitenkin olisi jäänyt kiinni siitä, että olisi minulle kertomatta ollut myös jonkun muun, kuin Sallan kanssa, olisi asia ollut ihan täysin erilainen. Silloin olisin luultavasti suuttunut, mutta suhteemme ei kuitenkaan ollut niin vakava, että olisin sen takia laittanut leikin poikki. Vaadin siis Tommilta rehellisyyttä (jota en kuitenkaan saanut...) ja kaikki oli ok, kunhan asioista oli sovittu etukäteen. Suhde oli siis pelkkää leikkiä ja pettämistä oli oikeastaan mahdotonta toteuttaa.

Se, mitä Tommi teki Sallalle minun ja muiden kanssa, oli taas ilmiselvää pettämistä. Siitä minun tuskin tarvitsee edes kertoa enempää, koska kaikki ymmärtävät sen kyllä. Heillä oli suhde, jossa oli selkeät säännöt ja sopimus siitä, että muiden kanssa ei olla. Tommin rikottua sen sopimuksen hän on myös siis samalla pettäjä. Tästä asiasta ei tämän enempää.

Entäpä sitten minun ja Laurin suhde? Tässä suhteessa olen hieman tarkempi pettämisen suhteen, mutten mikään nipottaja kai silti. Kun olimme tunteneet Laurin kanssa vasta hetken ja olimme ns. tapailuvaiheessa, niin en ollut mitenkään erityisen tarkka. Pusu sinne tai tänne ei olisi merkinnyt minulle mitään, vaikken minä tai tietääkseni hänkään syyllistynyt sellaiseen. Ehkä seksi jonkun toisen kanssa olisi laittanut stopin tapailulle, muttei mikään sitä kevyempi juttu.



Nyt kun kuitenkin olemme sopineet, että muiden kanssa ei olla, niin muiden kanssa ei sitten myöskään olla. Pususta tai baarissa flirttailusta tuskin jättäisin häntä, mutta suuttuisin kylläkin. Seksi jonkun muun kanssa olisi melko varma ero tai ainakin tauon paikka. Jos hän todella, vilpittömästi osoittaisi katumusta ja olisin täysin vakuuttunut siitä, että se oli vain yhden illan hairahdus, niin voisin ehkä harkita suhdetta vielä. Niin kauan pettämistä sivusta seuranneena minun olisi kuitenkin varmasti melko vaikeaa antaa anteeksi sellaista, enkä vain yksinkertaisesti voisi luottaa enää, kun luottamukseni on kerran petetty niin julmalla tavalla. Tuntisin itseni riittämättömäksi, eikä siitä tunteesta ole helppoa päästä eroon.

Toisiin ihastuminen on myös melko monimutkainen juttu. Itse kuitenkin ajattelen sen niin, että pitkissä parisuhteissa ihastutaan yleensä myös muihin. Niin kauan, kun ihastus on ihastusta, eikä mitään sen lisäksi tapahdu ja kun ihastus on lyhyt kestoista, niin kaikki on ok. Jos parisuhteen toinen osapuoli on kuitenkin jo toista vuotta ihastunut johonkin toiseen, eikä ihastukselle näy loppua, niin eiköhän se silloin ole jo selvää, ettei suhteessa olla mukana täysillä. Lyhyitä ihastuksia tapahtuu varmasti kaikille, mutta niiden pitäisi olla ohimeneviä, jotta oma suhde toimii.

Tiedän, että jotkut naiset ovat herkkiä suuttumaan myös siitä, jos mies katsoo/kehuu/kommentoi jonkun toisen naisen tissejä/persettä/ulkonäköä, mutten itse ole sellainen. Jos Lauri heittäisi ilmoille kommentin "hyvät tissit!", saattaisin vastata vain luontevasti "niin on!" aivan sen enempää asiaa ajattelematta. En voi väittää, etten itse ikinä katselisi muita miehiä ihailevasti, joten en voi sitä häneltäkään kieltää. Jos tämä ihailu ja kommentointi olisi kuitenkin jokapäiväistä, niin se menisi ehkä vähän liiallisuuksiin.

No, entäpä sitten porno, strippiklubit ja muut sellaiset? Olen mielestäni melko avoin näiden asioiden kanssa ja hyväksyn ne kyllä. Jos mies tykkää, niin mies tykkää, ei siinä mitään. Strippiklubi kavereiden kanssa on mielestäni ihan ok, kunhan tosiaan voin luottaa siihen, että se on nimenomaan vain sitä katselua ja esityksestä nauttimista. Huorat on huoria ja niitä en hyväksy, en vaikka tunteet olisivat kuinka nollassa.

Pettäminen on melko vaikea juttu ja se lienee joka parin kohdalla erilaista. Kokeilunhaluisimmat etsivät baarista itselleen yhdeksi yöksi seuraa ja se on kumppanille ihan ok. Toiset taas eroavat yhden pusun jälkeen. Itse kuulun siis aikalailla tähän välimaastoon, enkä ole kummankaan ääripään edustaja.

Minun oli tarkoituksena kirjoittaa tähän samaan tekstiin myös mustasukkaisuudesta, mutta se ja juttua ihmisten tuomitsemisesta ulkonäön perusteella on tulossa myöhemmin tällä viikolla! Nyt on teidän vuoronne, mitä ajatuksia tekstini herätti?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti