Sivut

torstai 31. lokakuuta 2013

Tämän tyyppiset tapaukset huomiotta jätetään

Valtavan kiireinen päivä takana, mutta täällä ollaan taas. Nyt kun muistan, niin haluan heti tähän alkuun nostaa esille erään asian. Haluan kiittää teitä kaikista jättämistänne kommenteista, niitä on tullut ennätys paljon viimeaikoina. Myös kaikki saamani negatiiviset kommentit ja palautteet ovat olleet melkolailla asiallisia ja perusteltuja. Olen saanut jonkin verran kommentteja myös vanhoihin postauksiini, mutta yksi niistä vei huomioni. Pääsette lukemaan kommentin tästä KLIK. Sain siis tosiaan anonyymiltä kommentin, johon haluaisin enemmänkin mielipiteitä. Vastasin hänen kommenttiinsa ja linkistä pääsette lukemaan myös vastaukseni. Pitääkö anonyymin kommentti paikkaansa? Mitä mieltä olette hänen esille nostamistaan asioista? Oliko minun kommentissani mitään järkeä, vai oliko se vain itseni puolustelua?

Sitten on kai aika kertoa vähän tämän päivän kuulumisia. Heti aamulla mentyäni kouluun, näin Sallan. Myös hän näki minut, mutta esitti, ettei huomaa. Tommi on kai saanut hänet lepytettyä. Heillä on varmastikin sopimus, että minulle, eikä minusta puhuta. Tommista ei ole kuulunut mitään sunnuntain jälkeen ja hyvä niin.

Toinen juttu tässä päivässä oli se, että sain koulun jälkeen kahviseuraa. Jonkinlainen sopu on kai saatu ystäväni kanssa aikaan ja kävimme kahvilla siellä, missä Tommi on töissä. Häntä ei kuitenkaan näkynyt, onneksi.

Kahvilasta suuntasin Laurille syömään ja siitä kotiin. Elämän hyvät puolet alkavat pikkuhiljaa tulla esille. Ehkä minäkin alan nauttia niistä pienistä positiivisista jutuista elämässä ja osaan sivuuttaa ne negatiiviset asiat. Talvesta tulee hyvä. Loistava, toivottavasti.

Eipä minulla muuta tällä kerralla, kommenttikenttä on nyt teidän!

6 kommenttia:

  1. Kyllä ainaki minä oon onnellinen sun puolesta enkä todellakaan sen takia kommentoi, että saisin sun yksityiselämästä kuulla kaikkia juttuja. Ja et vaikuta ollenkaan tyhmältä. Päinvastoin!:) t. Se laiska kommentoimaan eli Jonna.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi, Jonna :)

      Näin ajattelinkin, että myös tällaisia lukijoita löytyy. Kiitos!

      Poista
  2. Paskapuhetta tuo kommentti, että ihmiset lukisivat tätä, jotta saisivat huomata, että muilla menee huonommin blaablaa. Ymmärrän kyllä, jos kyseinen kommentoija katsoo asiat siltä kannalta: ehkä hänellä on tarve kilpailla muiden kanssa, ja löytää heikkoja kohtia muista. Minulla ei käynyt mielen vieressäkään kyseinen perustelu sille, miksi luen blogiasi. Yksinkertaisesti kirjoituksiasi on MUKAVA lukea, sekä on kiva keskustella kys. aiheesta muiden ihmisten kanssa ja saada muitakin näkökulmia asioihin. Minusta ainakin tuntuu kurjalta, jos ihmiset tosissaan haluavat toisille pahaa ja haluavat tietää toisista kaikenmaailman juorut, "jotta itsellä menisi paremmin". Miksei jokainen saa taplata omalla tyylilän tai miksi ajatella noin. Jos naapurilla on hienompi auto, joko hän on tehnyt kovasti töitä ja ansainnut sen sitä kautta tai ottanut vain lainaa unelmien toteuttamiseksi. En ymmärrä tuollaista kateutta.. Miksei voida olla vilpittömästi onnellisia toisten ja itsensä puolesta? Mitä kateudesta hyötyy?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ajattelin itsekin, että kyseinen kommentti on vain sen anonyymin mielipide ja tapa, miten hän itse toimii. Hän vain kuvittelee kaikkien muidenkin tekevän niin, mutta uskon, että jotkut pystyvät olemaan aidosti onnellisia minun puolestani.

      Kiva, jos tykkäät lukea kirjoituksiani :) Tuo on minunkin mielestäni ihan mahtavaa, että tätä kautta saan aikaan keskustelua, saan neuvoja, mielipiteitä ja uusia näkökulmia asioihin.

      En tosiaan itsekään ymmärrä niitä ihmisiä, jotka elävät jatkuvassa kateudessa. Vertailevat itseään muihin ja tekevät kaikkensa ollakseen parempia, kauniimpia, rikkaampia yms. Ehkä kyseinen anonyymi on sellainen ihminen, joka saa nautintoa siitä, että kokee olevansa parempi kuin muut, ja se on mielestäni melko surullista.

      Kiitos kommentistasi :)

      Poista
  3. Itse luen siksi, että tämä on hiton hyvä blogi. Joskus ärsyynnyn suunnattomasti, joskus ilahdun, joskus tulen vähän surulliseksi. Lukeminen nyt yleensäkin herättää tunteita, eikö se ole se juttu, miksi yleensä mitään lukea haluaa? Ajatuksien ja tunteiden vuoksi.

    Kommentit ovat minustakin tosi mielenkiintoisia ja toivoisin, että itsekin jaksaisin keskittyä kommentoimaan paremmin ja useammin. Itsellä on vain semmoinen hetki, ettei irtoa, mutta ehkä tässä vielä....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että onnistun herättämään tunteita ja ajatuksia sinussa! Sitä juuri haluankin teksteilläni, sillä se on paras keino saada neuvoja ja herättää keskustelua. On upeaa kuulla muiden mielipiteitä asioista ja sitä kautta saada uusia näkökulmia ja pystyä ymmärtämään asioita ihan erilailla.

      Kiva kun edes nyt kommentoit, eiköhän se parempi kommentointifiilis sieltä vielä herää :)

      Poista