"Oletko sä kotona? Oletko sä yksin?"
"Joo..."
"Okei, nähdään kohta." Tuut tuut tuut.
Mitä? Kello oli miltei kolme yöllä. Tommi soitti ja oli ovella minuutin päästä. Minä olin herännyt juuri ja vieläkin puoliksi unessa. En tajunnut yhtään mitä tapahtuu. Vasta siinä vaiheessa kun Tommi istui kahvikupin kanssa olohuoneessa aloin ymmärtää mitä tapahtuu.
"Saitko sä mun sähköpostin?"
"Sain joo. En mä edes ehtinyt vastata siihen vielä. Mitä sä täällä teet?"
"Mä haluan olla sun ystävä. Mä tulin moikkaamaan sua. Mä halusin vaan nähdä, tuli ikävä. Enks mä olis saanut tulla?"
"No et olis. Salla ei kuitenkaan tiedä, että sä olet täällä. Sä tulit seksin perässä, eikö?"
"En! Mä halusin nähdä, mä halusin kertoa kuulumisia ja kysyä mitä sulle kuuluu. Ja mä halusin kertoa, että Salla on samalla kurssilla sun kanssa ens viikosta alkaen."
Salla. Minä. Yhteinen kurssi. Ei, ei, ei. En pysty. Eikä Salla pysty. Siitä ei tule yhtään mitään. Salla räjähtää, minä huudan takaisin, lipsautan asioita, joita minun ei pitäisi sanoa. Katastrofi.
"Yritä käyttäytyä, jooko? Älä lietso Sallan vihaa, tää kaikki on tosi vaikeaa sille."
Ai Sallalle? Kaikki on vaikeaa Sallalle? Entäs minä? Minä olen se, joka tietää kaiken, minä olen se, joka salailee kaikkea! Salla on onnellisen tietämätön, hän vain kehittelee päässään sitä vihaa minua kohtaan. Hänellä ei ole syytä, ei hän tiedä mitään! Hän on ajatustensa vanki, minä olen totuuden vanki!
En osaa suhtautua Tommiin enää milläänlailla. En osaa olla vihainen, en osaa olla ystävällinen. Vittuilen ja ohitan kaikki asiat niin. Olen oikea mestari siinä. Olen oikein ylpeä siitä, miten oivaltavia kommentteja eilenkin heitin hänen juttuihinsa ja sain hänet hämmentymään. En ole riidoissa hänen kanssaan, mutta en ole myöskään hänen ystävänsä. Ymmärrän paremmin kuin hyvin, miksi Salla on yhä hänen kanssaan. Ei Tommista pääse eroon. Ei vain pääse, vaikka kuinka yrittäisi. Tai hän kai osaa käsitellä ihmisiä niin, ettei kukaan edes tosissaan yritä päästä hänestä eroon. Vaikeaa.
Tommi lähti viideltä aamulla, jätti minut taas yksin ajatusteni kanssa. Ja minä en tosiaan ota enää mitään selvää niistä ajatuksista.
Pyydän ada, älä anna tommin enää lietsoa ajatuksiasi sekaisin. En tiedä mitä on tapahtumassa, mutta tiedän että Tommi haluaa saada sinut taas ulpikujaan tunteidesi kanssa. Älä suostu. En usko että Tommi oikeasti tulee ystävänä. Hän tulee sekottamaan sinut kokonaan, vaikkakin vain manipuloi. Edelliseen postaukseen viitaten, kirjoita Laurille oikeasti kirje. Sinulla on monia niin hyviä kirjeitä, että voisit onnistuakin. Anna itsellesi viikko aikaa ja kokoa ajatuksesi sen ajalta. Kirjoita kirje ikäänkuin itsellesi, älä ajattele niin, että kirjoitan Laurille, muuten alat harkita liikaa ja et saa sanojasi paperille. Kirjoita vapaata tajunnan virtaa.
VastaaPoistaJa lopuksi: Mitä sulle nyt kuuluu? Ja kyllä, kiinnostaa ihan oikeasti. - Beea
Mulla tuli mieleen se, kun sanoit, että Salla ei tiedä syytä miksi vihata sinua, kun hän ei tiedä mitä olet tehnyt, mutta siltihän kehittelee ajatuksia ja vihaa sinua. Yleensä ihmisillä on ns. kuudes aisti, millä he tietävät asioita, mitä he eivät edes tiedä. Esimerkiski minä sain entiseni kiinni pettämistä ja ennen kun sain konkreettista näyttöä, tiesin, että kaikki ei ole ihan okei. se ajatus vain tuli. Miehen käytös vain muuttui.. Sen kyllä vain tietää. Ehkä Sallalla on samanlaisia tuntemuksia? Hänellä vain on ajatus siitä, ettei kaikki ole ok? Onhan hän mustasukkainen ja epätasapainoinen, mutta ymmärrettäväähn se on tuossa iässä ja kun oma identiteetti on vasta kehittymässä. Salla on epävarma itsestään ja siksi hän on niin mustasukkainen. Hän on niin epävarma, että on ajanut Tommin tuohon ratkaisuun. En puolustele sallan tekoja, hänen mustasukkaisuus on liiallista, mutta joka tapauksessa. Ei varmaa kenestäkään ole kiva katsoa, kun näyttää, että oma poikaystävä huomioi enemmän omaa kaveriaan. Ja varsinkin, kun itsetunto ei ole mitä parhain. Tommi taas uskottelee sulle sallasta kaikkea paskaa, mutta totuus lienee toinen. Tommi näkee sallassa kuitenkin jotain, mikä saa hänet jatkamaan.
VastaaPoistaBeea: Olet aivan oikeassa, Tommi ei tule ystävänä. En edelleenkään ymmärrä, mikä on hänen motiivinsa, mutta ystävyyttä hän ei ainakaan tavoittele. Hän vain sekoittaa pääni ja jättää minut taas yksin ajatusteni kanssa.
VastaaPoistaTuo kirje idea on myös ihan hyvä :) En tiedä uskaltaisinko ikinä antaa kirjettäni Laurille, mutta voisin sellaisen kirjoittaa vaikka ihan vain itseäni varten, ajatuksia selventämään.
Tällä hetkellä minulle kuuluu ihan kohtalaista, ajatukset tosin ovat vieläkin vähän sekaisin Tommin vierailun jäljiltä. Laurin kanssa menee hyvin, vanhempieni kanssakin ihan ok. Tapasin pikkuveljeni äsken pikaisesti ja se piristi minua. Ja toki viikonloppu nostaa aina mielialaa hieman ylemmäs. Kiitos kun kysyit! :)
Anonyymi: Sallalla tosiaan varmasti on tuo ns. kuudes aisti. Kyllä hän jotain aavistaa, siinä olet aivan oikeassa. Salla on myös nähnyt aikoinaan niin paljon minun ja Tommin välisiä viestejä, jotka Tommin on kuitenkin jollain ihmeen keinolla saanut selitettyä Sallalle, mutta kyllä hän silti epäilee.
Ymmärrän kyllä toisaalta Sallankin puolen asiasta, enkä milläänlailla väheksy hänen tunteitaan, mutta en silti voi käsittää hänen käytöstään ihan täysin. Ja Tommin jutuista en usko enää tippaakaan, hän puhuu minulle ihan mitä sattuu. Hän kertoo Sallastakin kaikenlaista, mutta en usko niitä todeksi enää. Tommi haukkuu ja lyttää Sallan ihan täysin, mutta ei ne hänen juttunsa voi pitää paikkaansa. Kyllä hän jotain Sallassa näkee, en vain tiedä mitä.
Kiitos kommenteista :)