Ajattelin kuitenkin olla tämän päivän yksin, miettiä asioita ja tehdä kaikkea, mistä pidän. Kaikkea, mitä olen tehnyt viime aikoina liian vähän. Syön hyvin, käyn kahvilla ja juoksemassa. Pitkästä aikaa. Tämä päivä on minun päiväni.
Olen myös aiemmin blogissa puhunut siitä, kuinka yhä saan kommentteja ja sähköpostia henkilöiltä, jotka kertovat, etteivät usko blogini olevan totta, eivätkä usko Adan olemassa oloon. Sain siis aiempaan postaukseen taas tällaisen kommentin ja aamulla olin saanut myös sähköpostia aiheesta.
Ymmärrän kyllä, että kaikki eivät usko tämän olevan totta. Enkä tietenkään voi ketään siihen pakottaa, mutten myöskään millään pysty todistamaan teille puhuvani totta. Omia kasvojani en voi täällä näyttää, omaa nimeäni en voi kertoa. Todistaisin kyllä teille, että tämä on totta, jos vain jollakin siihen pystyisin tulematta tunnistetuksi. Olen pohtinut tätä asiaa melko paljon, koska mielestäni te uskolliset lukijat ansaitsisitte tietää varmuudella Adan olevan oikeasti olemassa. En kuitenkaan löydä mitään ratkaisua asialle. Minulla ei ole mitään muuta todistetta, kuin oma sanani. Kirjoittamani asiat ovat totta, vannon sen teille. Uskokoon ken haluaa.
Eikä minua loppujen lopuksi edes haittaa, vaikka osa lukijoista ei uskokaan tätä todeksi. Ei sillä ole väliä, jokainen saa lukea tätä juuri sellaisena kuin haluaa, satuna tai ei. Tärkeintä on se, että saan purkaa ajatuksiani johonkin ja joku oikeasti lukee ne ja neuvoo.
Tämä on minun elämäni, blogissa tulee ilmi vain ohut siivu siitä, mutta silti. Kiitos teille kaikille, jotka päivä toisensa jälkeen jaksatte lukea kirjoituksiani ja ajatuksiani täältä. Olette tärkeämpiä kuin ikinä osaattekaan kuvitella!
Minä taas olen jäänyt aivan koukkuun tähän blogiisi. Osaat kirjoittaa todella hyvin ja koskettavasti niin kuin aiemminkin sanoin. Toivon siis todella että joskus kirjoitat kirjan ja lähetät sen kustantamolle ja katsot miten käy. Selaa blogimerkintöjäsi ja mieti. Voit myös kirjoittaa jostain toisesta henkilöstä jos et halua itsestäsi kirjoittaa. Minä uskon sanoihisi. En usko että kukaan noin hyvin kirjoittaa valheita. En mieti että onko tämä nyt totta vai ei vaan keskityn enemmänkin kommentoimiseen ja siihen kuinka tärkeä jokainen sanasi on minulle. Blogin kautta tuntuu että pitäisin sinuun yhteyttä. Mulle on tullu tärkeeks että sulla menee hyvin. Koska sä ansaitset loistavan tulevaisuuden ja miehen, niin kuin aiemmassa kommentissa sanottiin vedät sellaisia miehiä puoleesi kuin mitä ajattelet itsestäsi. Käännä pääsi ja mieti ketä sinä odotat. Entä jos elämääsi vielä pulpahtaakin joku aivan uusi? Sellainen josta et ole edes uskaltanut haaveilla? Beea
VastaaPoistaIdea kirjasta on ihan hyvä, mutta kannattaa varmaan miettiä hieman pidemmälle sitä ideaa. Kirjoja uskottomuudesta ja toisena naisena olemisesta on kirjoitettu varmasti jo tuhansia kappaleita - mikä tekee tästä sinun tarinasta sellaisen, joka laittaísi ihmiset ostamaan kirjan kaupasta? Jos se nyt sinne asti pääsisi. Mielestäni tarinassa ei ole mitään "ihmeellistä", vaikka kellekkään sitä nyt ei tietenkään toivoisi. ainakaan itse ne ihan heti ostaisi kirjaa, jossa 17-vuotias tyttö kertoo "toisena naisena olemisesta", ellei nyt kyseessä olisi esim "Candyn" tapaus.
VastaaPoistaBeea: Kiitos Beea, joka kerta osaat piristää minua!
VastaaPoistaOlen viime aikoina itsekin alkanut miettiä, että mitä jos "se oikea" ei olekaan Tommi tai Lauri, vaan joku ihan muu. En kuitenkaan halua nyt valloittaa päätäni sillä ajatuksella, etten ala liikaa etsiä miestä itselleni. Yritän elää hetkessä ja katson toimiiko juttu Laurin kanssa vai ei.
Anonyymi: Samat ongelmat minullakin ovat mielessäni. Mikä on se juttu, mikä erottaa minut muista? Miten saan elämäni kuulostamaan mielenkiintoiselta? Lisäänkö juoneen jotain jännittäviä käänteitä, joita ei minun elämässäni oikeasti ollut? Vaikeita kysymyksiä, mutta onneksi sillä asialla ei ole kiire. Annan ajatuksen kehkeytyä rauhassa ja mietin asiaa myöhemmin uudelleen :)
Niin, voithan kirjoittaa ihan hyvin fiktiota, veikkaan että parhaat fiktio-tarinat on kirjoitettu nimenomaan sellaisesta kynästä, jossa on paljon tosielämään pohjautuvia kokemuksia :). Tsemppiä!
VastaaPoistaCandy nyt jätti blogiyhteisöön jälkensä mitä mielenkiintoisimmalla tavalla. Itse seurasin sitä blogia nimenomaan kommenttien vuoksi, koska se oli niin kiinnostava miniotos suomalaisnaisen psyykeestä.
VastaaPoistaSun blogia luen kirjoituksiesi vuoksi, en aina lue kommentteja ollenkaan. Ei sen vuoksi, etteivätkö ne olisi kiinnostavia, ne ovat, mutta ne ovat myös yleisesti ottaen hyvin fiksuja ja tiedän, että harvemmin minulla olisi ns. muuta sanottavaa kuin jo kommentoineet ovat sanoneet. Fiksut kommentit heijastelevat hyvää tekstiäsi.
Kirjan kirjoittamista kannatan minä myös. Mutta ehkä sitten tosiaan, kun on vielä muutama kokemus takana:-) Ja kirjanhan todellakaan ei tarvitse olla mikään "toisen naisen tarina", vaikka se ehkä runkona toimiikin. Sillä mietipä, mistä se tarina oikeastaan kertoo: kompromisseista oman elämän ja rakkauden välillä, pelosta, luopumisesta, tunteiden merkityksestä ja syvyydestä..ja niin edelleen!
t. uskollinen lukijasi, joka aina silloin tällöin kommentoi!
Anonyymi 1: Jep, fiktion kannalle kallistun itsekin. Kiitos!
VastaaPoistaAnonyymi 2: Hienoa kuulla, että blogiani seurataan nimeomaan sen takia, mitä minulla on teille annettavana :)
Loistava kommentti ja onnistuit taas tuomaan minulle useita uusia ideoita kirjan suhteen, kiitos :)
Kustannustoimittajat on toki myös sitä varten, mutta pari toistuvaa oikeinkirjoitusongelmaa on pistänyt silmään tässä blogissa. Tulevalle kirjailijae :) kun oikeakielisyyskin on tärkeä osa työtä! "Kenellekään", "minnekään" jne. kirjoitetaan yhdellä koolla, täällä on useimmiten näkynyt kaksi noissa muodoissa. Lisäksi yhdyssanat kannattaa tarkistaa, ei ole yks eikä kaks kertaa, kun jokin yhdyssana on tässä blogissa kirjoitettu erikseen, otsikoita myöten. Typoja voi toki sattua, mut yo. virheitä on esiintyny ihan säännönmukaisesti. T. Moona, jolla on oikeakielisyysperversio.
VastaaPoistaJaha, tässä entryssähänolikin "kenellekään" ihan oikein... sama
VastaaPoistaHaha, kiitos Moona :D
VastaaPoistaYritän parhaani kirjoittaakseni oikein, mutta joskus mukaan lipsahtaa muutama virhekin ja aina tunnun toistavan niitä muutamaa samaa virhettä, en vain millään opi! Ja en siis ikinä lue blogiin kirjoittamiani tekstejä läpi, julkaisen ne heti kirjoitettuani, huono tapa, tiedän.
Yhdyssanojen kanssa minulla on myös ongelmia, sen sisäistän itsekin. Otsikoista suurin osa on kyllä otettu suoraan biisien lyriikoista sellaisenaan, kuin ne on siellä kirjoitettu ja jotenkin aina sokeasti luotan siihen, että ne ovat valmiiksi oikein, vaikka tiedän kyllä, ettei niin välttämättä ole.
Oikeakielisyysperversio on ihan hyvä juttu, pitäisi itsekin olla tarkempi sen kanssa :D