Sivut

maanantai 15. heinäkuuta 2013

Revenge is sweeter than you ever were

Tiedän tasan tarkkaan mitä haluan sanoa Tommille. Kaikki ne asiat, jotka olen aina jättänyt sanomatta. Huomenna etsin hänet käsiini ja vaadin sen kahvin. Olkoon hän töissä kuinka myöhään tahansa, olkoon sopinut mitä tahansa, minä haluan sen kahvin. Huomenna.

Aion sanoa ihan kaiken, mitä mieleen tulee. En enää mieti miltä hänestä tuntuu, en kiertele totuutta enää. Tuhoan hänen upean mielikuvitusmaailmansa. Ja voin ihan avoimesti kertoa, että nautin siitä ajatuksesta. En häpeä yhtään sanoa, että tulen nauttimaan siitä, kun näen miten Tommi kärsii. Tulen pilaamaan hänen elämänsä samalla lailla kun hän pilasi minun omani. Tai mikä parasta, pakotan hänet pilaamaan sen itse.

Kai tämä on nyt sitä katkeruutta taas, mitä minun on pitänyt välttää kokoajan. Mutta en vain voi keskittyä Lauriin täysillä, ennen kuin olen saanut tämän Tommi jutun hoidettua loppuun.

Eli siis, huomenna on se päivä, kun tuhoan kaiken. Etsin Tommin käsiini ja kysyn, miksei hän tullut sunnuntaina. Mikään selitys ei kelpaa enää. Ei yhtään mikään, vedotkoon sukulaisen kuolemaan tai tapaturmaan työmatkalla, minua ei kiinnosta. Mitään niin vakavaa ei ole käynyt, etteikö hän olisi pystynyt ilmoittamaan, ettei tule.

Palautan hänen mieleensä sen kaiken, mitä meillä oli. Sen kaiken, mitä meillä olisi voinut olla. Luen hänelle niitä viestejä, joita hän minulle lähetti. Kaikki ne valheet tuon uudelleen esille. Kaiken sen, minkä hän on yrittänyt visusti pitää piilossa. Kaiken, minkä hän on halunnut unohtaa. Muistutan häntä siitä, mitä hänellä oli. Muistutan, mitä kaikkea hän menetti. Mitkä tavoitteet jäivät saavuttamatta. Kerron kaikesta siitä, mitä minulla on nyt. Kerron, miten hyvin minulla menee ilman häntä. Kerron, kuinka upeaa elämäni on ollut sen jälkeen, kun pääsin eroon hänestä.

Kaikista tuskallisinta hänelle tulee olemaan se, minkä minä jo koin. "Sä et merkinnyt mulle mitään." Niin hän minulle sanoi ja nyt minä aion antaa hänen kokea sen tunteen. Se on jotain niin kamalaa, että haluan hänen nyt vihdoin ymmärtävän sen.

Ja sitten se on siinä. Jätän hänelle sen jatkuvan pelon tunteen. "Mitä jos Salla saa tietää?" Siinähän pelkää. Tuskin minä Sallalle kerron mitään, eiköhän heidän ero hoidu itsestään. Ei Tommi pysty sitä jatkamaan enää kauaa. Herätän hänen omatuntonsa eloon. Ja se tulee elämään pirteämpänä kuin koskaan. Hän tulee tuntemaan kaikki ne tunteet, jotka hän pakotti minut käymään läpi.

Ja kyllä, minä nautin tästä kaikesta, enkä häpeä myöntää sitä. Kosto on suloinen. 



Huomisen jälkeen saan vihdoin rauhan tältä asialta ja voin keskittyä kaikkeen muuhun, mikä on tärkeämpää kuin Tommi on ikinä minulle ollut. Voin keskittyä Lauriin. Sitä minä haluan, haluan ihan todella.

5 kommenttia:

  1. Pidin postauksestasi, jälleen vahvuus ja välitys heijastui siitä. Muista kuitenkin että kun huomenna rikot kaiken niin muista että et riko itseäsi. Ole vahva ja pidä oma pääsi etulyönti asemassa mutta kuuntele myös mitä Tommi aikoo sanoa. Älä kuitenkaan putoa vanhaan ansaan: kauniisiin sanoihin jota Tommi aikoo taas varmasti käyttää. Uskon suhun Ada. Kyllä sä pärjäät. Kiitos tästä ajatuksia herättävästä blogusta. <3

    VastaaPoista
  2. Kiitos<3

    Teen parhaani, en usko enää mitään, mitä Tommi sanoo. En kuuntele niitä valheita enää. Kyllä minä pärjään. Taistelen loppuun asti.

    VastaaPoista
  3. Oikeesti antaisit jo olla Tommin suhteen ja koittaisit päästä siitä yli. Jollain tapaa sä itsekki roikut Tommissa ja varmaan siks että oot vieläkin katkera ja vihanen kaikesta siitä mitä se on tehny sulle, eli siis tyhjät luopaukset, valehtelut yms. mutta lupaan että sulle itselle tulis parempi olo jos selvittäisit omas ittesi kanssa noi asiat läpi mitkä on sua jäänyt kaivertamaan ja yrittäisit vaan poistaa ton ihmisen sun ajatuksista ja elämästäsi, ei kosto tai muukaan elämän pilaaminen enää tossa vaiheessa auta yhtään mitään, tuhoaa vaan, joten anna itsellesi anteeksi ja tommille anteeksi ajatuksissasi ja jatka eteenpäin ilman koko ihmistä, älä enää ole häneen missään yhteydessä, tai varsinkaan etsiskele häntä käsiisi ja muistuttele "teistä", jotenkin sä itsekkin tolla tommissa roikkumisessa aiheutat ton kaiken kun meet itsestäs tommille muistuttelee menemällä sen työpaikalle ja muuta ni taas se sit lupailee kaikkee ja sit se pettääki lupauksensa ja petyt taas ja suhun sattuu, mutta mitäpä jos nyt hyvän sään aikana vielä itse lopettaisit ton leikkimisen ja et enää menisi tietentahtoen tapaamaan tommia minnekkään, jollakin tavalla ehkä haluatkin että tommi aina lupailee kaikkea ja haikailee jnejne. sun perään, mutta ei toikaan voi ikuisesti jatkua joten sun olisi helpompaa lopettaa toi nyt ihan itse.

    VastaaPoista
  4. Tiedän menneisyydestä, että en unohda tätä asiaa ikinä, jos en "hoida sitä loppuun". Minusta vain tuntuu siltä. Minun täytyy.

    Tämä ei voi jatkua ikuisesti, tiedän. Ja siksi teen siitä lopun nyt. Tänään.

    VastaaPoista