Herään painajaiseen. Vielä pari kuukautta sitten uni ei olisi ollut painajainen, mutta nyt se on.
Tommi makaa vierelläni sängyllä, silittää hiuksiani, kuiskailee korvaani. Onnellisuuden tunne on niin vahva, että mieleni tekee itkeä. Hymyilen ja tuijotan häntä silmiin.
Miksi näen yhä unia Tommista? Miksi? En halua! Miksi alitajuntani täytyy tuoda kaikki muistot pintaan kokoajan? Olisin mielummin vaikka näkemättä mitään unta, kunhan en vain näkisi aina unta Tommista! Miksi ei Lauri? Miksi Tommi? Tämä on väärin! Miksi maailma tekee tämän minulle? Onko tämä nyt se "paha saa palkkansa" -juttu? Uni toi mieleeni Tommin tuoksun, hänen asuntonsa, sen tunnelman siellä. Jokaisen pienen yksityiskohdan sieltä. Vihaan sitä kaikkea. Vihaan unia. En halua muistaa!
Olen viime aikoina alkunut ymmärtää sitä tunnetta, joka Tommilla oli aiemmin, sitä, jota minun oli ennen niin vaikeaa ymmärtää. "Miksi et voi vain valita joko minua tai Sallaa? Tai miksi et ole minun ystävä ja Sallan mies?" Ei se ole mahdollista. Ymmärrän sen nyt.
Tommilla on Salla ja minulla on Lauri. Elämä vie minua ja Tommia eri suuntiin ja se asia meidän on hyväksyttävä ennemmin tai myöhemmin. Toivon kuitenkin, että voisimme olla kavereita facebookissa, moikata kun kävelemme vastakkain kadulla. Sitä minä haluan. Sen enempää en voi pyytää. En vain tiedä pystynkö edes siihen, mutta haluan yrittää. Ja sen aion sanoa Tommille maanantaina.
Tommi on vaikuttanut elämääsi niin paljon että mielesi muistuttelee sinua hänestä vielä pitkän aikaa unissa. Se on ihan normaalia, mutta uni yleensä voi paljastaa kielletyt tunteet. Älä kiellä itseltäsi tunteita, vaan kuulostele niitä ja hyväksy ne sellaisena kuin ne ovat. Laurin lisäksi anna aikaa itsellesi. Kun olet valmis tapaa molemmat pojat. Kun olet valmis tiedät mitä sanoa. Mitä sinä haluat ja mihin sinä pyrit? Jos suljet silmäsi ketä ajattelet ensimmäiseksi? Mitä haluat tulevaisuudelta? Vastaa itsellesi näihin kysymyksiin, ehkä ne voivat auttaa<3
VastaaPoistaKiitos <3
VastaaPoistaOlen yrittänyt miettiä, mitä minä haluan, mikä on minun kannaltani oikea ratkaisu ja kyllä se on Lauri. Vaikka tunteita Tommiakin kohtaan on, ovat ne täysin erilaisia verrattuna niihin tunteisiin, joita Lauria kohtaan tunnen. Haluaisin vain kokonaan eroon noista tunteista Tommia kohtaan, mutta se ei kai ole mahdollista vielä pitkään aikaan, mutta ehkä joskus.
Seurustelin ihmisen kanssa kuka oli yhtä paha kuin tommikin ja nyt kolme vuotta myöhemmin nään vielkin tommoisia painajaisia siitä kuukausittain..
VastaaPoistaToivottavasti sä et joudu kestää niitä noin kauan, liian ahdistavia :/
Sitä minäkin pelkään, etteivät unet lopu ikinä :/
VastaaPoistaEhkä ne siitä ajan kanssa loppuvat tai ainakin harvenevat...