Minulla tulee päivittäin kauheita ahdistuskohtauksia, lähinnä silloin kun olen yksin. Silloin on aikaa miettiä asioita ja kaikki vanhat jutut palaavat mieleen.
Vaikka olenkin tällä hetkellä älyttömän onnellinen Laurista ja kaikesta, niin silti salaisuuden taakka painaa minua. Ei se ole poistunut mihinkään. Se on kokoajan mielessä, kummittelee siellä taustalla. Harrastin seksiä sen aikaisen kaverini poikaystävän kanssa. En kerran, vaan monta kertaa. En hetken mielijohteesta, vaan tarkkaan harkitusti. Ja nyt katson sivusta kun he leikkivät onnellista pariskuntaa. Katson, kun Tommi pitää yllä sitä kulissia, leikkii viatonta. Ja Salla uskoo kaiken.
Viiden vuoden päästä minua vastaan kävelee onnellinen pariskunta, vaimo työntää vaunuja, joissa nukkuu vauva ja mies katsoo heitä hymyillen. Sitten mies näkee minut, katsoo hetken varmistuakseen, että se todella olen minä. Hän kääntää katseensa pois ja suutelee vaimoaan.
Mitä jos niin käy oikeasti? Mitä jos Tommi ja Salla todella päätyvät naimisiin ja perustavat perheen? Rakennuttavat talon maalle, punainen tupa ja perunamaa. Kaksoset ja koira.
Tulen aina olemaan osa sitä suhdetta. Vaikka en olisi paikalla, vaikka en näkisi heitä ikinä, ei se valhe poistu mihinkään. Tommi valehtelee Sallalle aina. Jokainen katse, jokainen suudelma, jokainen hymy heidän välillään on valhetta. Ei Tommi rakasta oikeasti. Hän ei tiedä mitä rakkaus on. En väitä itsekkään sitä tietäväni, mutta ei Tommikaan tiedä. Minä sentään tiedän, että tuo ei ole rakkautta. Tuo on kulissi. Yksi suuri valheiden ketju.
Ja sen ketjun on korkea aika katketa. Totuuden on pakko tulla ilmi.
tai ehkä tommi rakastaa sallaa ja haluu yrittää sen kanssa oikeesti uudestaan ilman valheita, unohtaa menneet, yrittää elää parempana ihmisenä?
VastaaPoistaehkä siinä vaiheessa Tommi tunnustaisi Sallalle tekonsa, ja katsoisi sitten toimiiko suhde enää? ei suhde voi ikinä toimia jos taustalla on tuollaisia valheita, suhteen täytyy perustua luottamukseen.
Poistavaikka Ada kertoisikin totuuden, en usko että se vaikuttaisi hänen uuteen suhteeseensa. eihän Ada ole pettänyt Lauria, eihän? nämä ''Tommi säädöt'' ovat tapahtuneet ennen kuin he tapasivat edes. ja muutenkin eiväthän Ada ja Lauri vielä edes seurustele(?), joten periaatteessa Ada ei ole edes mitenkään tilivelvollinen kellekkään.
anteeksi jos tuli sekava viesti :D toivon etten nyt ihan houri täällä jos oon missannut jotain edellisistä postauksista
En usko, että Salla ja Tommi päätyvät perunamaata kuokkimaan, sillä Tommi (ja varman Sallakin) ovat sen verran sekaisin siitä, mitä oikeasti haluavat. Ja se kuuluu nuoruuteen, sillä sitähän tässä kaikki osapuolet vielä ovat. Nämä kaikki on aikanaan päätä puistelevaa hämmästystä, mitä kaikkea sitä onkin jaksanut sählätä.
VastaaPoistaMutta Ada, nyt alkaa tuntua, että et sinä enää Tommia halua, mutta et tahdo Sallankaan häntä saavan. Siinä on semmoista kilpailuasetelmaa, joka satuttaa ainoastaan sinua itseäsi.
Rakkaus ja parisuhde ei ole kilpajuoksu. Sinä hetkenä, kun ajatuksissa alkaa vilistää voittajat ja häviäjät, saajat ja ottajat, jotain on automaattisesti menetetty, eikä sitä kannata enää tavoitella.
Salla ja Tommi on vain yksi pariskunta muiden joukossa, ja erilaisia pettämiskuvioita sisältäviä juttuja on maailma täynnä. Et sinä niitäkään kaikkia ota niskoillesi. Dramatisoit, kun sanot, että "tulet aina olemaan osa sitä suhdetta", usko mua, kyllä se haalistuu. Jo vuoden päästä koko juttu tuntuu sinusta ihan erilaiselta. Emotionaalista tasapainoasi ei hyödytä nyt millään tavalla Tommin ja Sallan tulevaisuuden pohdiskelun, ja ahdistuksen tullen voisit keskittyä katsomaaan sitä, mitä oletkaan oppinut ja vahvistaa mielessäsi päätöstä, ettei ikinä enää. Et ikinä enää anna itsesi langeta kolmanneksi osapuoleksi kenenkään suhteeseen (ilman lupaa. Polyamoriset sovitut kuviot on asia erikseen). Koska näethän, mihin se on vienyt. Nimim. Opin itsekin kantapään kautta
VastaaPoistaAnonyymi 1: Kyllä Tommi saattaa rakastaakkin, mutta jos hän tosissaan, aidosti haluaisi yhteisen tulevaisuuden Sallan kanssa, hän rakentaisi sille hyvän pohjan ja kertoisi totuuden nyt. Ei hän vain kykene siihen. Ei hän ajattele tulevaisuutta eikä asioiden seurauksia.
VastaaPoistaAnonyymi 2: Joo, minustakin Tommi tunnustaisi jos tosissaan rakastaisi. Minä en ole pettänyt ketään, joten en kertomalla suhdettani tuhoaisi. Tottakai tein väärin Sallaa kohtaan kun häntä "petin" hänen poikaystävänsä kanssa, mutta siis periaatteessa en tehnyt mitään väärää, koska olin silloin sinkku. Nyt olen Laurin kanssa, emme tosin seurustele ainakaan vielä, mutta silti en Tommiin koske enää. Luokittelisin senkin pettämiseksi ja siihen en alennu.
Anonyymi 3: En minäkään haluaisi sitä uskoa. En tosin uskonut, että he olisivat enää edes yhdessä ja ovat he. Yhtä sähläystä se tuntuu olevan ja toivon tosiaan, että he ymmärtäisivät sen itsekin. Ja juu, en halua enää Tommia, en todellakaan. Ja en halua Sallankaan häntä saavan. Mutta väittäisinpä, että en halua sitä sen takia, että tuo valhe on liian suuri. Kun se tulee ilmi joskus vuosien päästä, se rikkoo Sallan ihan täysin. Silloin kun hän tajuaa, että koko suhde oli yksi suuri valhe ja minä tiesin kokoajan, hän syyttää minua kaikesta. Nyt voisin parilla lauseella estää tämän, mutta en halua. En edes tiedä miksi, mutta en vain voi kertoa. Ja se ahdistaa minua.
Anonyymi 4: Tiedän toki, että pettämistä on maailmassa tosi paljon, ei tämä ole mitenkään poikkeustapaus. Loistava opetus tämä minulle ainakin oli, jos nyt jotain positiivisia puolia haluaa löytää. En todellakaan enää tunge kolmanneksi kenenkään suhteeseen.
Kiitos kaikille kommenteista! :)