Ei me nähdäkkään enää tänään, ilmeisesti seuraavaksi vasta sunnuntaina. Hän on sopinut jotain huomiselle ja minä lauantaille, joten sunnuntaina sitten.
No joo, ehkä on ihan hyvä ottaa rauhallisesti näin aluksi, eikä edetä liian nopeasti. Pelkään vain, että hän epäröi minun suhteeni. Toivon ihan tosissani, että tästä tulisi jotain.
Myös Tommi pyörii mielessäni kokoajan. En ikävöi häntä kovinkaan paljon, mutta olisi ihan kiva jutella. Ystävinä vain, mutta silti. Toivon, että voin kaikesta huolimatta olla Tommin ystävä edes jollakin tasolla. Edes sellainen ystävä, kenelle voin soittaa, kun tuntuu siltä ja sellainen, kenelle voin kertoa kaikki huolet. En minä mitään läheisempää kaipaa, kuuntelijaa lähinnä. En vain tiedä mikä hänen ja Sallan tilanne on, erosivatko he oikeasti vai eivät. En toki toivo, että Tommi jäisi yksin, mutta en ole kovin mielissäni jos hän taas on Sallan kanssa.
Tavallaan kaikki ahdistaa suunnattomasti, haluan asiat järjestykseen ja haluan tasapainoisen parisuhteen enkä tällaista leikkimistä. Tavallaan olen kuitenkin onnellisempi kuin aiemmin. En tiedä. Pakko yrittää elää hetki kerrallaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti